Tietoisuustaidot lääketieteen ja psykoterapian palveluksessa

Sain tällaisen kiinnostavan kommentin blogiin  jo pari viikkoa sitten. Kiireiden vuoksi vastaan siihen vasta nyt. Lukija kirjoitti:

"Pitkään buddhalaista kirjallisuutta lukeneena huomasin, että miltei kaikki kirjassa Joustava mieli esitetyt harjoitukset ovat sellaisia, mitä buddhalaisuudessa on opetettu vuosisatojen ajan. Myös terminä mindfulness on jotain mistä kaikki buddhalaiset opettajat Dalai lamaa myöten puhuvat. Onko HOT-suuntauksen tausta siis pyrkimyksessä tutkia tieteellisesti onko buddhalaisissa opeissa jotain terapeuttisesti hyödynnettävää vai ovatko nämä ideat syntyneet täysin erillään buddhalaisuudesta? Jos buddhalaisuudella ja tällä terapiamuodolla on yhteys, kyse on varsin historiallisesta uskonnon ja tieteen välisestä yhteisymmärryksestä."

Mikä on HOT/mindfulness-suuntauksen suhde buddhalaisuuteen?
 Varsinainen kysymys kuului: 

Vastaus:  Hyväksymis- ja omistautumisterapian (HOT)  juuret ovat käyttäytymisterapiassa, joka pohjautuu mm. B. F. Skinnerin tutkimuksiin oppimisen lainalaisuuksista ja käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä. HOT kuuluu kolmannen aallon kognitiivisen terapian suuntauksiin. Siihen kuuluvat lisäksi mindfulness – pohjainen masennuksen hoitomalli (MBCT)ja dialektinen käyttäytymisterapia (DKT). Niitä  kaikkia yhdistää se, että tietoisuustaitojen harjoittelu kuuluu olennaisesti hoito-ohjelmaan.

Länsimaisessa lääketieteessä tietoisuustaitoja on tutkittu ja käytetty noin 20 vuotta. Uranuurtajia on Jon Kabat – Zinn, joka kehitti kahdeksanviikkoisen hoito-ohjelman nimeltä Mindfulness – Based Stress Reduction eli tietoiseen läsnäoloon perustuva stressinhallinta. Kabat – Zinn tarkoittaa tietoisuustaidoilla tarkkaavaisuuden tietoista keskittämistä tiettyyn kohteeseen ja sen havainnoimista ja kuvailemista ei-arvostelevasti. Mitään uskonnollista elementtiä ei kuulu hänen kehittämäänsä hoito-ohjelmaan. Menetelmän juuret ovat  kuitenkin juuri zen-buddhalaisessa meditaatioharjoituksessa.

Kaikki HOT –työskentelyn hyväksymiseen liittyvät osa-alueet kuten ajatusten eriyttäminen, ja tunteiden hyväksyntä pohjautuvat tietoiseen hyväksyvään havainnointiin, niin myös kirjassani Joustava mieli. Ne palvelevat terapian oppimistavoitteita, psykologisen joustavuuden lisäämistä. Se, mikä voi näyttää päälle päin hyvin samalta kuin buddhalaisessa meditaatiossa, palveleekin käyttäytymisterapiassa psykologisen joustavuuden kehittämistä, ei valaistumista eikä mitään uskonnollisia tai hengellisiä tavoitteita. Sillä ei liioin tavoitella rentoutumista tai pahan olon kontrolloimista. 

 Tietoisuustaitojen harjoittelun avulla oppii muuttamaan suhdetta ajatuksiin, tunteisiin ja kehon tuntemuksiin.  Pyrkimys ei ole yhdistää tietoisuustaitojen harjoittelua ja uskonnollista maailmankuvaa, eikä tiedettä ja uskontoa toisiinsa. Teknisesti kyse on kuienkin hyvin samanlaisesta toiminnasta. 

Tulokset mindfulness-pohjaisesta mielenterveys- ja stressiongelmien hoidosta ovat erittäin hyviä ja uusia tutkimuksia ilmestyy kaiken aikaa. Erinomainen suomalainen katsausartikkeli hoitovaikutuksista löytyy Suomen Lääkärilehdestä 1 – 2 / 2008, kirjoittajina Soili Lehto ja Tommi Tolmunen.  Artikkelissa listataan seuraavia tutkimustuloksia: 

• Vakavasti sairaiden syöpäpotilaiden koettu elämänlaatu koheni(mm. mielialan ja unen laadun kohentuminen, stressin väheneminen)
•      Opiskelijaryhmässä ahdistuneisuus ja masentuneisuus vähenivät merkittävästi
•      Masennus- ja ahdistuneisuuspotilaiden ryhmässä merkittävä lasku oireissa, koska kyky kohdata epämiellyttäviä tunteita oli parantunut. Myös suhde häiritseviin murehtimisajatuksiin muuttui merkittävästi
•      Pitkittäistutkimus kipupotilailla osoitti, että elämänlaatu koheni ja myönteinen muutos kivun kokemisessa säilyi vielä 4 vuoden seurannan jälkeen
•      Paniikkihäiriöpotilailla hyvät tulokset säilyivät kolme vuotta hoidon päättymisen jälkeen, johon asti niitä seurattiin.

Uusia tutkimustuloksia tulee kaiken aikaa. Kelly Wilson, yksi HOT-terapian uranuurtajista vieraili joulukuun alussa Suomessa pitämässä seminaaria aiheesta ”Ahdistuneisuuden hoito hyväksymis- ja omistautumisterapian avulla”. Hän esitteli uusimman katsauksen hoitotuloksista, jossa oli käytetty pelkästään tietoisuustaitojen harjoittelua ahdistuneisuuden hoitoon. Tulokset olivat hämmästyttävän hyviä. Palaan Wilsonin seminaariin piakkoin ilmestyvässä seuraavassa blogikirjoituksessa.

Länsimainen tieteellinen psykoterapia ja mielenterveysongelmista kärsivät potilaat saavat kiittää hyvistä hoitotuloksista zen-buddhalaista meditaatioperinnettä. Itämainen vanha viisaus ihmisen mielen tominnasta ja moderni tieteellinen psykoterapia ovat siis löytäneet toisensa loistavin seurauksin.

Kiitokset kommentin lähettäjälle, toivottavasti tämä vastasi kysymykseesi.