perjantai 9. joulukuuta 2016

Kuka ja mikä on sinulle tärkeää?

Päivitys 24.10. 2017.

Tässä Kohti arvoistasi - kirjasta korjattu kuva arvojen hierakiasta. Toivottavasti tämä auttaa selkiyttämään arvotyöskentelyä:







Arvotyöskentely on olennainen osa HOT - ohjelmaa. Se on käyttäytymismuutosten motivaation kannalta avainasemassa. Välillä se kuitenkin tuntuu vaikealta ja irralliselta. Mitä asialle voisi tehdä?

Olen yhä tietoisemmin pyrkinyt välttämään kolmea käsitettä asiakkaiden kanssa, ja arvot ovat yksi niistä. Kaksi muuta ovat hyväksyntä ja mindfulness. Kaikkiin niihin liittyy niin paljon erilaisia ja ristiriitaisia merkityksiä, että ne helposti hämmentävät ja johtavat harhaan. 

Olen myös havainnut, että kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että ohjaa keskustelua sisäisesti palkitsevaan käyttäytymiseen sen sijaan, että puhuttaisiin vain periaatteista ja tärkeistä elämänsisällöistä. Jos joku haluaa olla hyvä puoliso, niin seuraava kysymys kuuluu, miten sellainen hyvä puoliso käyttäytyy (tietyissä tilanteissa), jollainen haluat eniten olla? Millaisilla teoilla voit tehdä näkyväksi halusi käyttäytyä arvostavasti toista kohtaan?

Entä jos voisimme kiteyttää sisäisesti palkitsevan, motivoivan käyttäytymisen kolmen kysymyksen avulla: 
  1. Mitä elämänalueita pidät tärkeimpänä?
  2. Mitä sisältöjä näillä elämänalueilla asetat etusijalle?
  3. Miten haluat vaalia näitä tekemisiä? Entä miten se ihminen toimii (tietyissä tilanteissa) jollainen eniten haluat olla?
Katsotaan tästä esimerkki (kuva 1). Siinä on kuvitteellinen tilanne, jossa ensivaiheessa on tarkasteltu sitä, mitä neljää elämänaluetta asiakas haluaa tällä hetkellä asettaa etusijalle ja joihin hän haluaa erityisesti panostaa. Usein kannattaa vielä pyytää valitsemaan, millä näistä elämänalueista ensimmäisenä kaipaa muutosta, ja aloittaa siitä: 


Kuva 1. Kolme valintaa


Ensimmäinen valinta: mitkä elämänalueet ovat ensisijaisia ja tärkeimpiä?


Kuvan esimerkissä on valittu parisuhde, terveyden vaaliminen, työ ja vanhemmuus. Elämänalueita on lukuisia, ja niiden tärkeys saattaa vaihdella elämäntilanteen ja iän myötä useaan kertaan. Esimerkiksi Elämänkompassista löytyy kaikkiaan kymmenen eri elämänaluetta. 


Toinen valinta: mitä tekemistä haluan vaalia ja mikä tekeminen on ensisijaista?


Kysyttäessä, mikä on sinulle tärkeää ja palkitsevaa terveyden vaalimisen elämänalueella, saatat vastata, että liikkuminen luonnossa. Tämä käyttäytyminen edustaa sellaista palkitsevaa sisältöä elämässäsi, jota haluat toistuvasti ylläpitää. Sitä voi kutsua myös kestotavoitteeksi, jota kohti voi kulkea niin kauan kuin elää. Kestotavoitetta voisi verrata ilmansuuntaan, vaikka länteen, jota kohti voi aina ottaa uuden askelen, eikä silti koskaan saavu perille: voi liikkua luonnossa aina uudestaan ja uudestaan niin kauan kuin oma toimintakyky ja luonnossa liikkumisen palkitsevuus säilyy.


Kolmas valinta: miten haluan toteuttaa näitä tärkeitä tekemisiä?


Jos edellisessä osiossa tunnisti, että liikkuminen luonnossa on tärkeä ja palkitseva tapa toteuttaa hyvinvoinnin vaalimista, niin sitä voi toteuttaa lukemattomilla eri tavoilla.
Tämä kestotavoitteiden määrittely kaipaa sen vuoksi vielä yhden laadullisen jatkokysymyksen: miten haluaisit toteuttaa sitä? Vastaisit vaikkapa, että ”läsnäolevasti ja rauhallisesti”, jolloin tärkeintä sinulle ei ole nopea eteneminen tai maksimisuoritus vaan se, että samalla pystyt nauttimaan luonnosta ja sen yksityiskohdista. Se olisi sinulle palkitsevin tapa.

Tämä oman käyttäytymisen laadullinen valitseminen liittyy siihen, miten haluaa toimia suhteessa lapseensa, puolisoonsa, itseensä, ystävään, kehoonsa, ympäristöönsä tai työhönsä (tietyssä tilanteessa). Jos tunnistaa, millainen isä haluaa olla, niin on mahdollista toteuttaa sitä jokaisen sopivan tilaisuuden tullen:

         "jos toimisin niinkuin se isä, jollainen eniten haluan olla, 
niin  opastaisin lastani tänä iltana koulutehtävissä kannustavasti 
ja ystävällisesti. Usein kuitenkin väsyneenä pinna on tiukalla, 
ja tuleekin tiuskittua hänelle..."

Esimerkkejä tekemisen laadullisesta arvottamisesta edustavat sellaiset käyttäytymisen määritteet kuten rehellisesti, läsnäolevasti, aidosti, rakastavasti, sinnikkäästi, myötätuntoisesti tai vaikkapa pitkäjännitteisesti.
Koska käyttäytymistä voi toteuttaa vain nykyhetkessä, niin tämä laadullinen miten – valinta on läsnä kaiken aikaa elämässä, hetki hetkeltä. Tietoinen läsnäolo omassa elämässä puolestaan avaa silmät näkemään näitä tilaisuuksia juuri silloin, kun ne ilmaantuvat.


Konkreettiset tavoitteet ja teot - seuraava askel


Näiden kolmen kysymyksen  lisäksi kannattaa ottaa vielä yksi askel, joka on niistä kaikkein konkreettisin ja tarkin. Se voidaan luontevasti yhdistää seuraavan viikon (tai kuukauden) tulevien tekojen suunnitteluun: mitä konkreettisia tavoitteita haluat asettaa tällä elämänalueelle?

Vastaisit, että seuraavan viikon aikana käyn kolme kertaa pyöräilemässä lähimetsissä noin tunnin lenkinSinulta kannattaisi kysyä heti perään, kuinka todennäköisenä pidät 0 - 100 -asteikolla, että tavoite toteutuu? Jos vastaisit, että 60 %, niin tavoitetta pitäisi muokata vielä realistisemmaksi: "ainakin yhden kerran voin varmasti toteuttaa sen". 

Tämä on käyttäytymisen aktivoinnin kannalta erityisen tärkeä vaihe, jos haluaa lisätä aktiivisuutta sisäisesti palkitsevien tekemisten suuntaan. Siihen on omat vinkkinsä, jotka löytyvät  Kohti arvoistasi - kirjasta luvusta 8 ("Käyttäytymisen aktivointi auttaa liikkeelle").


Kestävän motivaation lähteet


Motivaation kannalta konkreettiset tavoitteet eivät ole riittäviä pysyvän palkitsevuuden tuojia, vaan ne on kyettävä kytkemään kestotavoitteisiin (sellaisiin, jotka eivät koskaan tule valmiiksi) ja tekemisen laadulliseen palkitsevuuten (miten toteutan).

Kun kykenee yhdistämään tietyn käyttäytymisen (pyöräilen metsäpolulla) omiin tärkeisiin ja itse valittuihin kestotavoitteisiin (liikkuminen luonnossa - hyvinvoinnin  vaaliminen) sekä toteuttamaan sitä läsnäolevasti ja rauhalliseen tahtiin (laadulliset tavoitteet), niin tämän tekemisen sisäinen palkitsevuus on paras mahdollinen. Palkitsevuus tulee siitä, että tiedän sen olevan tärkeää ja merkityksellistä, ja toteutan sitä läsnäolevasti (en aina).


Vielä yksi kysymys: 


Jos keneltä tahansa poistettaisiin vaikkapa kuukauden ajaksi mahdollisuus olla yhteydessä kaikkiin luonnollisiin, sisäisesti palkitseviin tekemisiin, niin mitä arvelet, että siitä seuraisi? Ei kannata ehkä kokeilla.

torstai 29. syyskuuta 2016

Koulutuskalenteri 2016 - 2017 kevät

Nyt on saatu kalenteriin tulevat koulutukset helmikuulle 2017 saakka. Mukana on kaksi uutuuskurssia:  


Joustava mieli III - suhdekehysmallista työkaluja kliiniseen työhön

  • Tämä uutuuskurssi tarjoaa kaikille asiakastyötä tekeville syventävää ymmärrystä terapeuttisen keskustelun mahdollisuuksista suhdekehysteoriaa soveltamalla. Suhdekehysteorian tuntemusta voi hyödyntää riiippumatta omasta viitekehyksestä, mutta erityisen sovelias se on hyväksymis- ja omistautumisterapiaa tai muita kognitiivisen suuntauksen otetta käyttäville.
  • Kurssi auttaa ymmärtämään, miten voimme kielellisyyden avulla muuttaa vaikutteiden herättämiä reaktioita ja miten terapeutti voi hyödyntää keskustelussa suhdekehysmallia parantamaan terapian vaikuttavuutta. 
  • Miten lisätä asiakkaan motivaatiota muutoksiin suhdekehysten avulla? 
  • Miten tehdä psykologista arviointia suhdekehyksiä soveltamalla?
  • Miten lisätä terapeuttiseen keskusteluun muutosta motivoivia suhdekehyksiä?
  • Miten opettaa joustavaa näkökulman vaihtoa asiakkaalle?


 Joustava mieli parisuhteessa 

  • Tämä uutuuskurssi tarjoaa työkaluja,  joilla autetaan pareja kehittämään suhdettaan ja lisäämään arvojen mukaista käyttäytymistä vaikeidenkin tunteiden läsnäollessa
  • Miten HOT – työskentelyä sovelletaan pariterapiassa?
  • Miten psykologisen joustavuuden mallia voidaan käyttää muutostyössä?
  • Nelikenttä – malli  parityöskentelyn tehostajana 
  • Kuinka integroidaan tunnekeskeisen pariterapian periaatteita HOT – ohjelmaan?
  • Miten arvotyöskentely edistää parien hyvinvointia?
  • Miten saada viiden tapaamisen avulla vaikuttavuutta parityöskentelyyn?



Koulutuskalenteri


Kurssin nimeä klikkaamalla pääsee kurssin lisätietoja-sivulle:


Joustava mieli III - suhdekehysmallista työkaluja     1 pv        Tampere  2.12. 2016




Joustava mieli ammattilaisille -kurssi                        3 pv         Tampere  18. - 20.1. 2017





Joustava mieli parisuhteessa                                    2 pv           Tampere  2. - 3.2. 2017




Joustava mieli II  -  syventävä valmennus ammattilaisille  2 pv          Helsinki 16. - 17.2. 2017





Kurssikalenteria päivitetään myöhemmin 

perjantai 12. elokuuta 2016

Miksi on niin vaikea olla onnellinen?

Tässä Onnellisuusansa - kirjan tekijän Russ Harrisin laatima videoklippi mielen evoluutiosta. Se vastaa otsikon kysymykseen selkeällä tavalla ( kesto noin 7 min.):



Tässä myös ote kirjasta Onnellisuusansa, jossa sama asia esitetään suomeksi, voit lukea ensin tämän, jos haluat paremmin ymmärtää videon sanomaa:


Miksi on niin vaikea olla onnellinen?

Jotta voisi vastata otsikon kysymykseen, on mentävä ajassa paljon taaksepäin. Moderni ihmismieli, jolla on hämmästyttävä kyky analysoida, suunnitella, luoda ja kommunikoida, on kehittynyt valtavasti niistä ajoista satojatuhansia vuosia sitten, jolloin lajimme Homo sapiens ilmaantui maapallolle. Mutta ihmisen mieli ei kehittynyt sitä tarkoitusta varten, että se tekisi meidät hyväntuulisiksi, että voisimme ilakoida ja laskea leikkiä tai kirjoittaa ”rakastan sinua”-tapaisia säkeitä. Mieli kehittyi auttamaan meitä pysymään hengissä vaaroja ja uhkia täynnä olevassa maailmassa. Kuvittele olevasi kaukainen esi-isämme metsästäjä-keräilijäkaudella. Mitkä olisivat tärkeimmät tarpeesi, jotta voit säilyä hengissä ja lisääntyä?
Niitä on neljä: ruoka, vesi, suoja ja seksi, mutta mikään niistä ei hyödytä sinua, jos et ole hengissä. Niinpä kaikkein ensisijaisinta primitiivisen esi-isän mielessä oli yrittää ennakoida kaikki mahdolliset vaarat ja uhat ja välttää niitä kaikin keinoin. Ihmisen mieli oli ennen kaikkea ”älä joudu saaliiksi” -kone, ja se osoittautui siinä erittäin hyödylliseksi. Mitä taitavammiksi vaarojen ja uhkien välttäjiksi esi- isämme kehittyivät, sitä pidempään he elivät ja sitä enemmän jälkeläisiä heille syntyi.

Uhkien ennakoijamieli


Sukupolvi toisensa jälkeen mieli jalostui yhä tehokkaammin ennakoimaan ja välttämään vaaroja. Ja nyt, pitkän evoluutiokehityksen tuloksena moderni mieli etsii yhä tehokkaammin mahdollisia ongelman aiheuttajia. Se arvioi ja puntaroi lähes kaikkea, mitä se kohtaa: Onko tämä hyvä vai huono? Turvallinen vai vaarallinen? Vahingollinen vai hyödyllinen? 

tiistai 2. elokuuta 2016

Psykologisen joustavuuden kehittäminen nelikentän avulla


Olen tehnyt kolme lyhyttä videoklippiä mallittamaan hyväksymis – ja omistautumisterapian taustalla olevaa psykologisen joustavuuden mallia. Malli esitellään myös kirjassani Kohti arvoistasi (2014), luvussa 10.

Näiden videoiden avulla voit tutustut visuaaliseen työkaluun, jonka avulla on mahdollista oppia lisäämään arvojen mukaista käyttäytymistä silloinkin, kun kohtaa epämiellyttäviä ajatuksia ja tunteita. Se on ollut lukuisille asiakkailleni hyödyksi, kun he ovat opetelleet psykologista joustavuutta.

Työkalun nimi on psykologisen joustavuuden nelikenttä, ja sen alkuperäinen kehittäjä on Kevin Polk kollegoineen (2009 - ). Nelikentän perustana on kyky erottaa toisistaan kaksi käyttäytymisen luokkaa: käyttäytyminen, joka palvelee sitä, mikä ja kuka on sinulle tärkeää (kohti – suunta) ja  käyttäytyminen, joka vie poispäin siitä, mitä et halua ajatella tai tuntea (välttelykäyttäytyminen).

Huomaa, milloin liikut kohti ja milloin pois - suuntaan


Psykologisen joustavuuden ydin on oppia tunnistamaan, milloin liikut kohti sitä, mikä tai kuka  on sinulle tärkeää. Et kuitenkaan liiku kaiken aikaa kohti sinulle tärkeitä asioita tai ihmisiä. On olemassa toinenkin käyttäytymisen suunta: voit liikkua poispäin epämiellyttävästä. Poispäin liikkumisen ymmärtämiseen tarvitaan ote jäniksen päivästä, ja ihmisen:

Video 1. Ote jäniksen ja ihmisen päivästä



Kohti tärkeää –suuntaan liikkuminen


Kohti – suuntaisen käyttäytymisen jäljille pääset, kun tiedät, mitä tekoja voit toteuttaa, kun liikut kohti itsellesi tärkeää. Teet päivittäin tällaisia tekoja. Mieti, mitä sellaista olet tehnyt viimeksi, joka yhdisti sinua johonkin tärkeään ihmiseen, ja miltä tuo tekeminen tuntui?


tiistai 31. toukokuuta 2016

Mitä taitoja ACT – työskentely opettaa?


Olen täydentänyt Kohti arvoistasi – kirjan materiaalia uudella itsearviointiharjoituksella: 17.1. Mitä olen oppinut työskentelystä kirjan kanssa
Siinä pyydetään arvioimaan asteikolla 1- 5  kaikkiaan 15 erilaista oppimisen kohdetta, kuten esimerkiksi:
" Olen oppinut näkemään ajatukset ajatuksina, eikä tosiasioina ja suhtautumaan niihin joustavasti (esim. tunnistamaan, että osa on hyödyllisiä, osa hyödyttömiä)”    1...2....3....4....5


Lomaketta voi käyttää myös laajemmin ACT- pohjaisen terapian tai valmennuksen oppimistulosten arvioimiseen, koska siinä käsitellään kaikkia kuutta perusprosessia: suhdetta ajatuksiin ja tunteisiin, läsnäoloa, arvoja ja omistautumista niihin, tarkkailijaminää sekä myötätuntoista suhtautumista. 

Lomaketta voi vapaasti käyttää, ja laittaa siitä palautetta. Se löytyy täältä:

Tarkoituksena on korostaa sitä, että kokemuksellisuus ja harjoitusten tekeminen mahdollistavat myös itsenäisen oppimisprosessin, joka lisää psykologista joustavuutta. Aiemmin esittelemäni vaikuttavuustutkimus vastaavanlaisesta itsehoitokirjasta osoittaa sen selvästi. Pelkkä uusi oivallus ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan harjoittelua - oikopolkua ei ole keksitty.

Jos käytät siis ACT menetelmiä tai itsehoitokirjana Kohti arvoistasi tai Joustava mieli - kirjoja, niin tulosta lomake, ja arvioi oppimistasi. Se kertoo samalla edistymisen lisäksi kehittämiskohteita.

maanantai 30. toukokuuta 2016

ACT – stressinkäsittelyn taitovalmennusryhmässä erittäin lupaavia tuloksia Tampereella

Viime syksynä toteutimme Tampereella  YTHS:n kanssa yhteistyössä opiskelijoiden ryhmämuotoisen stressinkäsittelytaito- valmennuksen, joka pohjautui puhtaasti ACT –menetelmiin. Kurssi noudatti ruotsalaisen Fredrik Livheimin luomaa ohjelmaa ”Train the Trainer”, jonka avulla on koulutettu jo satoja vastaavan ryhmän vetäjiä Ruotsissa nimenomaan nuorten stressinkäsittelytaitojen kehittämiseksi. Mallia pilotoitiin samaan aikaan myös muualla Suomessa.
Tampereen ryhmän vetäjinä toimivat Anna Malmberg – Virta ja Arto Pietikäinen.

YTHS – ryhmän ohjelmaa muokattiin hieman opiskelijoiden maailmaan paremmin sopivaksi, ja sen vaikuttavuudesta  tehtiin alku- sekä loppumittaukset.  Tulokset tuosta 4 x 3 tunnin valmennuksesta olivat erittäin hyviä. Vaikuttavuutta mitattiin kaikkiaan neljällä mittarilla, ja alla on tiivistetysti tulosten prosentuaaliset muutokset alku- ja loppumittausten välillä :
1. Core – GP psyykkisen oireilun mittari + 35 %
2. AAQ – psykologisen joustavuuden mittari + 32%
3. WBSI – ajatusten tukahduttamis – mittari + 18 %
4. Itsemyötätunto  +24,5 % ja erikseen ystävällisyys itseä kohtaan + 42 %.

Mielenkiintoista on etenkin se, ettei kurssilla käsitelty erikseen myötätuntoa lainkaan, vaan myönteinen muutos selittyy ACT:in perusprosessien käsittelyllä: arvotyöskentelyllä, ajatusten eriyttämisellä, tietoisen läsnäolon harjoittelulla ja hyväksynnän ja kontrollin tasapainoa käsittelemällä.


Jos tulokset kiinnostavat, niin nyt YTHS on nyt julkaissut raportin omassa sarjassaan: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön raporttisarja 13/2016, Pietikäinen A., Malmberg-Virta A.: HOT-ryhmävalmennuksen pilotointi YTHS:llä.

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Koulutusuutisia

Joustava mieli ammattilaisille -kurssi (3 pv) järjestetään ensi syksynä Tampereella 7. - 9. 9.

Kurssi on tarkoitettu niille, jotka haluavat kehittää valmiuksiaan käyttää hyväksymis- ja omistautumismenetelmiä työssään asiakkaiden kanssa.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset täällä:  Joustava mieli ammattilaisille - kurssi Tampere


sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Tietoiskuja hyväksymis- ja omistautumisterapiasta asiakkaille


Olen ryhtynyt tekemään lyhyitä tietoiskuja asiakkaille hyväksymis- ja omistautumistyöskentelystä. Tässä ensimmäinen niistä: Mitä on hyväksymis- ja omistautumisterapia.

Tietoiskun voi ladata täältä pdf - muodossa: Tietoisku: Mitä on hyväksymis - ja omistautumisterapia




Sarjaan on tulossa lähiaikoina myös tiedotteet aiheista:

Ajatusten eriyttäminen pähkinänkuoressa

Tietoinen hyväksyvä havainnointi

Arvotyöskentely 

Myötätuntotaidot HOT - työskentelyssä










maanantai 14. maaliskuuta 2016

Ahdistuneisuuden hoito - ohjelma ammatilaisille

Päivitys 15.3: Nyt Ahdistuneisuuden HOT - pohjainen hoitomanuaali on julkaistu, ja sitä voi ryhtyä käyttämään. Se löytyy Mielenterveystalon ammattilaisten sivulta.


Ennakkotiedote: lähipäivinä julkaistaan HUS Mielenterveystalon verkkopalvelimelle laatimani ammattilaisille tarkoitettu Hyväksymis- ja omistautumisterapiaa soveltava, 10 tapamisen hoito-ohjelma ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon. 

Mukana on tarkka kuvaus tapaamisten ohjelmasta, omatoimiharjoituksia, videoklippejä ja hyväksyvän tietoisen läsnäolon harjoitteita asiakkaiden käyttöön.Tässä tekemäni  tiedote manuaalista. 







sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Voiko itsehoitokirja oikeasti auttaa?

Olen pohtinut tuota kysymystä usein, vaikka olen saanut lukijoilta paljon palautetta Joustava mieli - kirjan myönteisistä vaikutuksista.  Kuitenkin omiin ammatillisiin arvoihini kuuluu vahvasti se, että näytön pitää pohjautua tutkimustuloksiin, eikä yksittäisiin kokemuksiin.

On tehty aika vähän satunnaistettuja koeasetelmia itsehoitokirjojen vaikuttavuudesta. Siksi ilahdutti kovasti, kun huomasin, että sellaista tutkimusta on tehty, vieläpä kirjasta, joka on ollut merkittävä esikuva Joustava mieli -kirjalle: "The Mindfulness & Acceptance Workbook for Anxiety". Sen kirjoittivat John Forsyth ja Georg Eifert vuonna 2007.


Tutkimus on vasta painossa, mutta tässä muutamia ennakkotuloksia. Esittelen tulokset tarkemmin kun tutkimus ilmestyy painettuna.

Tutkimusasetelma


Mukaan otettiin 503 henkilöä, jotka ilmoittivat kamppailevansa vaikean ahdistuksen ja masennuksen kanssa. Sitten osallistujat jaettiin arpomalla kahteen ryhmään: koeryhmään ja kontrolliryhmään. Koeryhmä sai kirjan ja ryhtyi omatoimisesti opiskelemaan sitä samantien 12 viikon ajan. Kontrolliryhmä joutui odottamaan 12 viikkoa, ja aloitti itseopiskelun vasta sen jälkeen. Osallistujiin ei oltu koko aikana lainkaan yhteydessä, eivätkä he saaneet mitään lisäohjeita, vain kirjan käyttöönsä.

Heti kirjan opiskelun jälkeen selvitettiin, kuinka molempien ryhmien osallistujat olivat oppineet hyväksymis- ja omistautumistaitoja, ja miten ne olivat säilyneet kuusi ja yhdeksän kuukautta myöhemmin.

Kirja pohjautuu HOT-mallin mukaiseen taitoharjoitteluun


Kirja opettaa lukijalle uusia taitoja ahdistuksen ja pelon kohtaamiseen. Tällaisia ovat mm. välttelystä luopuminen, vaikeiden ajatusten eriyttäminen, läsnäolon taidot, joustava, myötätuntoisempi suhtautuminen omia kokemuksia (ajatuksia ja tunteita)  sekä itseä kohtaan. Kirjaan kuuluu kaikkiaan noin 20 harjoituslomaketta ja 10 mindfulness - harjoitusta mp3 -muodossa.


Tulokset


Tulokset osoittivat merkittävää edistymistä tietoisuustaidoissa, myötätunnossa itseä kohtaan, sekä kyvyssä reagoida ajatuksiin uudella, joustavalla tavalla. Lisäksi tunteiden välttely vähentyi ja lukijat olivat halukkaampia olemaan ahdistuksen, pelkojen ja muiden epämiellyttävien tunteiden kanssa, kun liikkuivat kohti tärkeää. Näihin tuloksiin pääsi vasta kirjan opiskelun myötä.  Jonotuslistalla näitä muutoksia ei ilmennyt. Mikä tärkeintä, tuloksilla oli pysyvyyttä ja ne kehittyivät edelleen kuuden ja yhdeksän kuukauden jälkeen.

Tutkimuksessa haluttiin selvittää myös, mitä tapahtui ahdistukselle kirjan opiskelun myötä. Lukijat, jotka työskentelivät kirjan kanssa, raportoivat merkittävää ahdistuksen, pelkojen, murhetimisen ja masennuksen  lieventymistä. Tämä on mielenkiintoinen tulos, koska ahdistuksen vähentäminen ei ole HOT -taitovalmennuksen päämäärä eikä itseisarvo.

Tutkijat tekivät tarkempaa analyysiä siitä, oliko kirjan opettamilla taidoilla osuutta ahdistuksen lievenemisessä. Analyysit osoittivat, että juuri uusilla taidoilla oli merkittävä vaikutus ahdistuksen kokemiseen. Se edellyttää, että huomio on taitojen harjoittelussa ja arvojen mukaisen elämän aktivoinnissa, ei ahdistuksen lievittämisessä.  

Tutkimuksen päätelmät


  • Kirjan omatoimisesti opiskelleet kokivat merkittävää elämänaadun kohentumista ja oppivat uusia taitoja kirjan harjoituksia tekemällä
  • Itseopiskelukirjan  hyödyt saa maksimoitua vain opiskelemalla ja tekemällä sen harjoituksia
  • Kun sitoutuu harjoittelemaan, on kirjasta suurta apua. Osallistujat käyttivät kirjan opiskeluun keskimäärin neljä tuntia viikossa 12 viikon ajana tehden siihen liittyviä harjoituksia
  • Kun opetellaan uusia mindfulness- ja hvyäksymistaitoja, sekä lisätään arvojen mukaista käyttäytymistä, niin sen sivutuotteena myös  ahdistus, pelot, murehtiminen ja masennus lievenevät.

Oma pohdinta ja Joustava mieli - kirja


Hienoa huomata, että itsehoitokirjan opiskelu voi tuottaa hyviä tuloksia. Tutkimus antoi viitteitä siitä, että HOT - taitoja opettavalla kirjalla voi olla merkittäviä vaikutuksia sen lukijan elämänlaatuun.

Vinkki: Joku opiskelija voisi kokeilla pienimuotoista opinnäytetutkimusta myös Joustava mieli - kirjan käytästä.



Lähde: John Forsyth julkaisi nämä painossa olevan tutkimuksen ennakkotiedot täällä