torstai 26. huhtikuuta 2012

Kolmannen aallon suunnanmuutos terapiassa

Ahdistuneisuuden psykologinen hoito on muuttunut kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Tätä muutosta ilmentää hyvin kahden kirjan vertailu.

Suomeksi on ilmestynyt  kaksi merkittävää kirjaa ahdistuneisuuden hoidosta: toinen on nimeltään Vapaaksi ahdistuksesta (VA)  (2000) ja toinen Mielekkäästi irti ahdistuksesta (MIA) (2011). Kirjojen välissä on hiukan yli kymmenen vuotta. Silti ne ovat kuin eri planeetalta, vaikka molemmat pohjautuvat kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan.

Tutkailen näiden kirjojen sisältöjä vertaamalla sitä suunnanmuutosta, joka on tapahtunut kognitiivisen terapian kolmannen aallon  myötä ahdistuneisuuden hoidossa viime vuosien aikana...

Edmund Bournen kirja Vapaaksi ahdistuksesta on ollut kovassa käytössä Suomessa liki kymmenen vuotta. Kirjassa käsitellään aluksi ahdistuneisuushäiriöiden syitä ja ilmenemismuotoja. Sen jälkeen alkaa varsinainen hoito-ohjelma, joka koostuu seuraavista tekijöistä: rentoutuksen opettelu, liikunnan lisääminen, paniikkikohtauksesta selviäminen (sen kontrollointi), mielikuva-altistus, suora altistaminen, sisäisen puheen muuttaminenvirheellisten uskomusten kyseenalaistaminen ja muuttaminen, ahdistusta vähentävät visualisoinnit, tunteiden ilmaiseminen, jämäkkyyden opettelu, itsetunnon kehittäminen, ravitsemus, lääkkeet, menneisyyden peloista vapautuminen ja elämän tarkoituksen löytäminen.
Punaisella merkatut aihealueet poikkeavat eniten toisistaan näissä kahdessa kirjassa, ja ovat jopa toislleen vastakkaisia. Keskityn niiden vertaamiseen.

Suunnanmuutoksen kärkikohteet



Paniikkikohtauksesta selviäminen: VA- kirjassa on tässä luvussa asioita, jotka löytyvät myös MIA:sta, kuten faktatietoa ahdistuksesta, sen oireista ja vaarattomuudesta. Suurin ero löytyy siitä, että VA opettaa paniikin kontrollia ja katkaisemista esim. vetäytymällä, puhumalla, toimimalla, kuvittelemalla muuta, ajatuksia pysäyttämällä tai tekemällä rentoutusharjoituksen. Nämä keinot edustavat kontrollia, jota puolestaan MIA -kirjassa pidetään paniikkioireita ylläpitävinä tai jopa pahentavina reagointitapoina.

Sisäisen puheen ja virheellisten uskomusten muuttaminen: tämä edustaa VA- kirjassa perinteistä kogntiivista työskentelyä, jossa järkeilemällä ja ajatusten sisältöjä haastamalla ("vastaisku megatiiviselle sisäiselle puheelle") opetellaan ajattelemaan uudella tavalla. Siinä etsitään todisteita puolesta ja vastaan, tehdään realistisuuskysymyksiä ja laaditaan hyödyllisempiä tulkintoja haitallisten tilalle.
MIA- kirjassa ajatusten sisältöjä ei ryhdytä haastamaan. Sen sijaan siinä HOT-periaatteiden  (Hyväksymis- ja omistautumisterapian) mukaisesti eriytetään ajatuksia, eli opetellaan huomaamaan, että ajatukset ovat vain ajatuksia, eivät sen enempää eivätkä vähempää. Tyypillinen harjoitus silloin on "minulla on ajatus" - harjoitus. Ajatusten sisältöjen käsittely ylläpitää sitä uskomusta, että ensin pitää oppia ajattelemaan "oikein", niin sen jälkeen tunteita voi hallita paremmin. Tästä ei valitettavasti ole tutkimusnäyttöä. Päinvastoin ajatuksien sisältöön keskittyminen ylläpitää usein ongelmia.

Ahdistusta vähentävät, rentouttavat visualisoinnit: VA- kirjassa ne palvelevat tunteiden kontrolloimista. MIA -kirjan opettama ydintaito on oppia kohtaamaan kaikki ajatukset, tunteet, kehon tuntemukset ja mielihalut uteliaasti, ja sallivasti, sekä tutustua niihin niin, että niitä ei tarvitse pelätä ja paeta. Hyväksyvä tietoinen havainnointi on tässä tärkein menetelmä. Siihen pohjautuu koko kirja. Opettelemalla tietoisuustaitoja oppii muuttamaan suhdettaan epämiellyttäviin tunteisiin. Samalla opetellaan myötätuntoa itsen kohtaan ankaran arvostelemisen sijaan.

Itsetunnon kehittäminen: VA -kirjassa puhutaan aluksi itsestä huolehtimisesta ja omien tarpeiden toteuttamisesta, sitten sisäisen lapsen kohtaamisesta. Nämä esitellään tavalla tai toisella myös MIA-kirjassa. Sen sijaan itsetuntoa vahvistavat vakuuttelut (kuten "minä olen rakastettava ja kyvykäs") puuttuvat MIA- kirjasta, kuten myös kaikista muistakin HOT-kirjoista. Tiedetään, että yritykset vaikuttaa ajatusten sisältöön pitkällä aikavälillä lisäävät negatiivisten ajatusten esiintymistiheyttä.

Elämän tarkoituksen kirkastaminen  päättää Vapaaksi ahdistuksesta -kirjan. Tämä arvo-osio on esitetty siinä ansiokkaasti, mutta lyhyesti. Mielekkäästi irti ahdistuksesta - kirjassa arvojen kirkastaminen ja niiden mukaisten tekojen aktivoiminen on toinen perusasia hyvän elämän rakentamisessa tietoisen hyväksyvän havainnoinnin lisäksi. Sen vuoksi noin kolmasosa kirjasta käsittelee omistautumista arvojen mukaisten käyttäytymismuutosten tekemistä. Muutosten vaikeuksista ja esteistä puhutaan paljon, ja kirjassa autetaan lukijaa käsittelemään näitä psykologisia esteitä arvojen toteuttamisen tiellä.

Mielekkäästi irti ahdistuksesta -kirjan sanoman  voi tiivistää seuraaviin periaatteisiin: opettele ensiksi tietoista läsnäoloa nykyhetkessä, ja seuraavaksi sitä, kuinka kääntyä tunteiden suuntaan sen sijaan, että yrittäisi kontrolloida niitä. Kolmanneksi painotetaan sitä, että arvojen mukaisten käyttäytymisvalintojen tekeminen rikastuttaa elämää.

Kolmas aalto on rantautunut myös Suomeen


Kolmannen aallon terapisuuntauksista  MBSR (Mindefulness-pohjainen stressinhallinta) nojautuu puhtaasti tietoisuustaitojen harjoitteluun, MBCT (Mindfulness -pohjainen masennuksen hoito) yhdistää tietoisuustaitoharjoitteluun hiukan kognitiivisen terapiasuuntauksen periaatteita ja Mielekkäästi irti ahdistuksesta ottaa tietoisuustaitojen harjoittelun kaveriksi tärkeimpiä  HOT-periaatteita, kuten ajatusten eriyttämistä, arvotyöskentelyä ja metaforatyöskentelyä. Puhtaasti HOT  - suuntausta edustaa S. Hayesin suomennettu teos "Vapaudu mielesi vallasta ja ala elää (2009).

Näitä kaikkia yhdistää se, että ne ovat saaneet vähintäänkin lupaavat tutkimusnäytöt vaikuttavuudesta, ne pohjautuvat tutkittuihin menetelmiin ja edustavat sitä suuntaa, johon psykoterapia on menossa kaikkialla. Suomessakin tullaan perässä -  hitaasti, mutta varmasti.

Tässä kirjallisuuslähteet (näistä  neljä alimmaista ovat tärkeitä suomennettuja pioneerikirjoja):

Lähteet:
Bourne, E. (2000).  Vapaaksi ahdistuksesta
Hayes, S. & Smith, S. (2008). Vapaudu mielesi vallasta ja ala elää.
Kabat-Zinn, J. (2007). Täyttä elämää
Orsillo, S. & Roemer, L. (2011). Mielekkäästi irti ahdistuksesta.
Williams, M. (ym.) (2009). Mielekkäästi irti masennuksesta.

3 kommenttia:

Mirka Paavilainen kirjoitti...

Aivan mahtava analyysi, kiitos!!

Anonyymi kirjoitti...

loisto homma! Hyvin kirjoitettu.

Anonyymi kirjoitti...

Taide ja luovuus ovat joustavuutta ja sallivuutta. Taideterapiassa tunteita ja ajatuksia on tutkittu hyväksyen, asiakkaan tarpeita ja ilmaisua tukien. Eli aika lähellä ACT -periaattein. Hienoa, että nyt löytyy myös teoriaa, mihin tämä kaikki on "tieteellisesti" perustunut ja jospa taideterapiakin saisi näin virallisen aseman psykoterapiassa?