maanantai 18. syyskuuta 2017

Tietoisuustaitojen harjoituspaketti tarjouksessa

Joustava mieli - tietoisuustaitoharjoittelun paketti

Syystarjous: Nyt uuden kirjan ilmestymiseen asti (20.10. 2017) hintaan 23,90 € (- 20 %)


Joustava mieli – tietoisuustaitoaudiot  osa I Perusharjoitteita ja  osa II Syventävät harjoitteet, yhteensä 14 harjoitetta mp3 - muodossa nyt tarjouksessa  – 20 % eli hintaan 23,90 € . 

Tarjous on voimassa Joustava mieli tukena elämänkriiseissä - kirjan ilmestymispäivään eli 20.10. 2017 saakka.

Suoraan linkin avulla omalle koneelle mp3 - muodossa

Tilaukset meilillä osoitteeseen: arto.pietikainen@joustavamieli.com

Lisätietoja täältä: Tietoisuustaidot mp3

maanantai 14. elokuuta 2017

Flirttailua positiivisen psykologian kanssa


Kun kirjoitin uusinta kirjaani Joustava mieli tukena elämänkriiseissä (ilmestyy syksyllä 2017), niin tutustuin positiivisen psykologian tutkimuksiin. Niiden äärelle johdatti resilienssin käsite, jolla tarkoitetaan yksilön selviytymiskykyä vastoinkäymisten ja kriisien yhteydessä. Aiheesta on viime aikoina puhuttu ja kirjoitettu paljon, ja tuntui siltä, että sitä ei voi ohittaa, kun kirjoittaa kirjaa elämänkriisien kohtaamisesta.


Se puolestaan johti ottamaan hieman tarkemmin selvää positiivisesta psykologiasta. Se on psykologian osa-alue, joka keskittyy ihmisten hyvinvointiin, vahvuuksiin, voimavaroihin ja näiden vahvistamiseen. Se tutkii sitä, mikä saa ihmiset voimaan hyvin ja kukoistamaan. Lisäksi sen teemoja ovat elämän merkityksellisyys, myötätunto, innostus, sisu, onnellisuus sekä vaikeista tilanteista selviytyminen eli resilienssi. Tiedossa oli myös, että sitä kohtaan on esitetty melko voimakasta kritiikkiä, ja sen tarjoamaa näkökulmaa on pidetty kapea – alaisena, koska se voi johtaa tunteiden luokitteluun toivottuihin ja ei -toivottuihin, ja siten laukaista onnellisuusansan.  



Jouduin tarkkaan pohtimaan sitä, voiko sieltä puolelta ammentaa jotakin kirjaan, joka pohjautuu aivan toisenlaiseen lähestymistapaan, kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan ja sen moderniin versioon hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT). Niiden mukaan:

       Käyttäytyminen on aina tilannesidonnaista, eikä sitä voi ymmärtää tai muuttaa ottamatta huomioon sen kontekstia ja siinä ilmeneviä tekijöitä. Se, mikä toimii hyvin jossakin tilanteessa, ei toimikaan toisessa, ja voi olla päinvastoin jopa haitallista hyvinvoinnin kannalta.
       Käyttäytymisen tarkoitus (funktio) auttaa ymmärtämään sitä ylläpitäviä tekijöitä, ja yleensä siihen vaikuttaa eniten käyttäytymisen seuraukset. Jos saan sitä, mitä haluan, niin sellaisen käyttäytymisen todennäköisyys lisääntyy tulevaisuudessa, ja päinvastoin. Toisinaan tietty käyttäytyminen voi palvella tunteiden kontrollointia ja toisella kertaa niiden hyväksynnän lisäämistä, kuten vaikka mindfulness – harjoitukset (haluan päästä eroon stressin tunteista tai haluan tutustua tunteisiin sallivasti ja hyväksyvästi).  Käyttäytymisen tarkoitus on usein tärkeämpi tunnistaa, kuin se, mitä tekee.

Lisäksi kirjassani painottuvat vahvasti HOT – periaatteet. Tässä niistä muutamia:

       Tunteiden ja ajatusten kontrolliyritykset johtavat päinvastaiseen lopputulokseen: mitä enemmän yrittää olla ajattelematta tai tuntematta, niin sitä voimakkaammaksi ne saattavat muuttua.
       Tietoisen läsnäolon harjoittaminen ei tähtää tunteiden muuttamiseen, vaan opettaa uudenlaista tapaa reagoida niihin (sallivaa ja joustavaa reaktiotapaa)
       Myönteisten ajatusten avulla ei voida tukahduttaa epämiellyttäviä ajatuksia, vaan olisi kyettävä tarkastelemaan epämiellyttäviä ajatuksia uudella tavalla (”minulla on ajatus, että…) JA erottamaan toisistaan alati vaihtelevat ajatukset ja tunteet sekä niiden pysyvä kokija. Lisäksi epämiellyttävät tunteet ja ajatukset voivat olla jossakin tilanteessa hyvin hyödyllisiä, ja myönteiset puolestaan joissakin tilanteissa voivat johtaa kärsimykseen.


Nämä taustaoletukset ihmisen käyttäytymisestä oli pidettävä mielessä, kun vierailin positiivisen psykologian maailmassa. Ensimmäiseksi jouduin ihmettelemään selviytymiskyvyn yhteyttä erilaisiin positiivisen psykologian luettelemiin henkilökohtaisiin vahvuuksiin.

perjantai 12. toukokuuta 2017

Uusi Joustava mieli -kirja ilmestyy syksyllä

Seuraava Joustava mieli - sarjan kirja ilmestyy syksyllä 2017. Se on nimeltään "Joustava mieli tukena elämänkriiseissä".

Lisätietoja kirjasta löytyy Duodecimin verkkokaupasta



Kirja on käytännönläheinen opas, mutta pohjautuu vankkaan kognitiivisen käyttäytymisterapian tietämykseen. Siinä on mukana harjoituksia, joiden avulla voi lisätä emotionaalista joustavuutta ja myös käyttäytymisen joustavuutta kriisien osuessa kohdalle.
Kirjan avulla lukija perehtyy hyväksymis- ja omistautumisnäkökulmasta kriisien kohtaamiseen. 


Tiedetään, että käytämme hyvin erilaisia coping (hallinta) -keinoja, kun kohtaamme vaikeita, stressaavia asioita. Osa noista keinoista on sellaisia, että ne voivat lisätä pahaa oloa. Hyväksymis- ja omistautumistaidot auttavat erottamaan toimivat tavat ei-toimivista ja vahvistaa ensin mainittuja.

Kirja on tarkoitettu kaikille niille lukijoille, jotka ovat joko itse kohdanneet elämänkriisin tai oma läheinen on kohdannut sellaisen: avioeron, läheisen kuoleman, oman tai läheisen vakavan sairastumisen, tapaturman tai onnettomuuden, työpaikan menetyksen tai muun elämää ravistelleen ja voimakkaita tunteita herättäneen elämäntapahtuman. Se soveltuu myös kriisityötä tekevien ammattilaisten käsikirjaksi auttamistyöhön.


sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Koulutusuutisia

Syksyn 2017 Joustava mieli - kurssit ammattilaisille on nyt sovittu, ja niihin voi ilmoittautua klikkaamalla kurssin nimeä (saat linkin takaa myös lisätietoja kurssista).


Joustava mieli ammattilaisille -kurssi  3 pv    Tampere  13. - 15. 9. 2017



Joustava mieli II  -  syventävä valmennus ammattilaisille   2pv    Tampere    16 - 17. 11 . 2017



Tulossa: 

Joustava mieli työnohjaus - workshop 1 pv kerran kuukaudessa Tampereella


Laitan mahdollisesti kurssitarjottimelle myös 1 x kk päivän mittaisen työnohjaus - työpajan Tampereella, joka olisi avoin (jokaiseen oma ilmoittautuminen), ja maksimi olisi 8 osallistujaa. 

Yritän pian laatia nettiin alustavan kyselyn siitä, olisiko tällaiselle työnohjauspäivälle kysyntää. Kannattaa seurata tätä sivua ja Joustava mieli Facebook - sivua. Toteutus olisi lokakuusta 2017 alkaen.

maanantai 9. tammikuuta 2017

Uusi hyväksymis- ja omistautumistaitojen harjoituskirja

Tammikuun 16. päivä 2017 ilmestyi täysin uudistettu versio suositusta Joustava mieli - työkirjasta. Kyseessä on HOT - harjoituksien peruspaketti niin ammattilaisten työn tueksi kuin omatoimiseen itseopiskeluun.

Voit ladata työkirjan laajan esitteen tästä (mukana mm. käyttövinkkejä, sisällysluettelo ja materiaalipankin kuvaus).


Joustava mieli -työkirja 3.0 pähkinänkuoressa:
  • Sisältää kaikkiaan 73 harjoituslomaketta 
  • Täysin uusia harjoituksia mukana on kaikkiaan 50 (noin 70 %) ja vanhan työkirjan harjoituksista mukana on 23.
  • Eniten uusia harjoituksia on tullut arvotyöskentelyynajatusten eriyttämisen harjoitteluun sekä tunteiden kohtaamiseen hyväksyvästi ja sallivasti, eli kaikkiin HOT - taitojen ydinalueisiin.
  • Lisäksi työkirjaan kuuluu linkki materiaalipankkiin, jossa on mukana:
    • Kaikkiaan viisi audioharjoitusta
    • Yhdeksän tietoiskua  eri aiheista, jotka voi tulostaa A4 – koossa
    • Suoria linkkejä videoharjoituksiin
  • Harjoituskirjan rakenne noudattaa Joustava mieli - kirjan jaottelua 
  • Työkirjaa tullaan myös päivittämään, jolloin sen tilaajan käytössä on aina uusimmat versiot harjoituksista.
  • Työkirjaa voi tilata sähköpostilla arto.pietikainen@joustavamieli.com
  • Työkirjan hinta on 26,80 € (sisältää alv 24 %)
  • Työkirja toimitetaan sähköpostiin pdf - muodossa

Joustava mieli 3.0 -työkirja johdanto

Tämä uusittu työkirja liittyy teokseen Joustava mieli – vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen yliotteesta (Duodecim 2009). Kirja käsittelee psykologisen joustavuuden kehittämistä, ja perustuu hyväksymis- ja omistautumisterapiaan sekä muihin kognitiivisen käyttäytymisterapian tutkittuihin ja vaikuttaviin menetelmiin. 

Työkirja edustaa kaikkein uusimpia harjoituksia, jotka pohjautuvat tähän HOT - malliin. Tällaisesta omatoimisesta psykologisen joustavuuden kehittämisestä on saatu vakuuttavaa näyttöä. Vuoden 2016 lopussa julkaistiin tutkimus HOT – itsehoitokirjan vaikuttavuudesta: osallistujat käyttivät noin neljä tuntia viikossa HOT – taitojen opiskeluun ja harjoitusten tekemiseen 12 viikon ajan. Tulokset osoittivat merkittävää edistymistä tietoisuustaidoissa, myötätunnossa itseä kohtaan sekä kyvyssä reagoida ajatuksiin uudella, joustavalla tavalla. Myös tarve tunteiden välttelyyn väheni, ja lukijat olivat halukkaampia olemaan ahdistuksen, pelkojen ja muiden epämiellyttävien tunteiden kanssa toteuttaessaan arvojen mukaisia tekoja. Tämä tulos kannusti myös tämän työkirjan tekoa.

Alun perin työkirja julkaistiin vuonna 2010, pian Joustava mieli – kirjan jälkeen. Joustava mieli on ollut käytössä noin seitsemän vuoden ajan, ja kokemukset siitä ovat myönteisiä niin asiakkaiden, lukijoiden kuin kollegoiden palautteen perusteella. Siitä on otettu kaikkiaan 24 painosta, mikä on todella paljon tietokirjaksi Suomessa.

Työkirjan päivittäminen on ollut työjonossa jo pitkän aikaa, useastakin syystä. Ensinnäkin siinä on vanhentuneita tietoja ja viittauksia väärille sivuille. Toiseksi kaikista osa-alueista on tullut vuosien aikana uusia, entistä toimivampia harjoituksia, joita olen itse käyttänyt työkirjassa olleiden sijasta. Kolmanneksi uusimmat harjoitukset on tehty video- tai mp3 – muotoon, ja niiden saaminen mukaan tähän uudistettuun työkirjaan oli myös tärkeä syy päivittää tämä. Niinpä luet nyt täysin uudistettua painosta Joustava mieli – työkirjasta. Mukana on kaikkiaan 73 harjoitusta, joista uusia on noin 70 %. Lisäksi työkirjaan kuuluu 9 ladattavaa tietoiskua ja viisi kuunteluharjoitusta (mp3).

Toivon tämän työkirjan olevan avuksi niin ammattilaisille oman työn tukena kuin Joustava mieli - kirjaa itseopiskeluun käyttäville. Antoisia harjoitteluhetkiä näiden työkirjan harjoitusten parissa! 

Orivedellä 10.1.2017


Arto Pietikäinen 




perjantai 9. joulukuuta 2016

Kuka ja mikä on sinulle tärkeää?

Arvotyöskentely on olennainen osa HOT - ohjelmaa. Se on käyttäytymismuutosten motivaation kannalta avainasemassa. Välillä se kuitenkin tuntuu vaikealta ja irralliselta. Mitä asialle voisi tehdä?

Olen yhä tietoisemmin pyrkinyt välttämään kolmea käsitettä asiakkaiden kanssa, ja arvot ovat yksi niistä. Kaksi muuta ovat hyväksyntä ja mindfulness. Kaikkiin niihin liittyy niin paljon erilaisia ja ristiriitaisia merkityksiä, että ne helposti hämmentävät ja johtavat harhaan. 

Olen myös havainnut, että kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että ohjaa keskustelua sisäisesti palkitsevaan käyttäytymiseen sen sijaan, että puhuttaisiin vain periaatteista ja tärkeistä elämänsisällöistä. Jos joku haluaa olla hyvä puoliso, niin seuraava kysymys kuuluu, miten sellainen hyvä puoliso käyttäytyy (tietyissä tilanteissa), jollainen haluat eniten olla? Millaisilla teoilla voit tehdä näkyväksi halusi käyttäytyä arvostavasti toista kohtaan?

Entä jos voisimme kiteyttää sisäisesti palkitsevan, motivoivan käyttäytymisen kolmen kysymyksen avulla: 
  1. Mitä elämänalueita pidät tärkeimpänä?
  2. Mitä sisältöjä näillä elämänalueilla asetat etusijalle?
  3. Miten haluat vaalia näitä tekemisiä? Entä miten se ihminen toimii (tietyissä tilanteissa) jollainen eniten haluat olla?
Katsotaan tästä esimerkki (kuva 1). Siinä on kuvitteellinen tilanne, jossa ensivaiheessa on tarkasteltu sitä, mitä neljää elämänaluetta asiakas haluaa tällä hetkellä asettaa etusijalle ja joihin hän haluaa erityisesti panostaa. Usein kannattaa vielä pyytää valitsemaan, millä näistä elämänalueista ensimmäisenä kaipaa muutosta, ja aloittaa siitä: 


Kuva 1. Kolme valintaa


Ensimmäinen valinta: mitkä elämänalueet ovat ensisijaisia ja tärkeimpiä?


Kuvan esimerkissä on valittu parisuhde, terveyden vaaliminen, työ ja vanhemmuus. Elämänalueita on lukuisia, ja niiden tärkeys saattaa vaihdella elämäntilanteen ja iän myötä useaan kertaan. Esimerkiksi Elämänkompassista löytyy kaikkiaan kymmenen eri elämänaluetta. 


Toinen valinta: mitä tekemistä haluan vaalia ja mikä tekeminen on ensisijaista?


Kysyttäessä, mikä on sinulle tärkeää ja palkitsevaa terveyden vaalimisen elämänalueella, saatat vastata, että liikkuminen luonnossa. Tämä käyttäytyminen edustaa sellaista palkitsevaa sisältöä elämässäsi, jota haluat toistuvasti ylläpitää. Sitä voi kutsua myös kestotavoitteeksi, jota kohti voi kulkea niin kauan kuin elää. Kestotavoitetta voisi verrata ilmansuuntaan, vaikka länteen, jota kohti voi aina ottaa uuden askelen, eikä silti koskaan saavu perille: voi liikkua luonnossa aina uudestaan ja uudestaan niin kauan kuin oma toimintakyky ja luonnossa liikkumisen palkitsevuus säilyy.


Kolmas valinta: miten haluan toteuttaa näitä tärkeitä tekemisiä?


Jos edellisessä osiossa tunnisti, että liikkuminen luonnossa on tärkeä ja palkitseva tapa toteuttaa hyvinvoinnin vaalimista, niin sitä voi toteuttaa lukemattomilla eri tavoilla.
Tämä kestotavoitteiden määrittely kaipaa sen vuoksi vielä yhden laadullisen jatkokysymyksen: miten haluaisit toteuttaa sitä? Vastaisit vaikkapa, että ”läsnäolevasti ja rauhallisesti”, jolloin tärkeintä sinulle ei ole nopea eteneminen tai maksimisuoritus vaan se, että samalla pystyt nauttimaan luonnosta ja sen yksityiskohdista. Se olisi sinulle palkitsevin tapa.

Tämä oman käyttäytymisen laadullinen valitseminen liittyy siihen, miten haluaa toimia suhteessa lapseensa, puolisoonsa, itseensä, ystävään, kehoonsa, ympäristöönsä tai työhönsä (tietyssä tilanteessa). Jos tunnistaa, millainen isä haluaa olla, niin on mahdollista toteuttaa sitä jokaisen sopivan tilaisuuden tullen:

         "jos toimisin niinkuin se isä, jollainen eniten haluan olla, 
niin  opastaisin lastani tänä iltana koulutehtävissä kannustavasti 
ja ystävällisesti. Usein kuitenkin väsyneenä pinna on tiukalla, 
ja tuleekin tiuskittua hänelle..."

Esimerkkejä tekemisen laadullisesta arvottamisesta edustavat sellaiset käyttäytymisen määritteet kuten rehellisesti, läsnäolevasti, aidosti, rakastavasti, sinnikkäästi, myötätuntoisesti tai vaikkapa pitkäjännitteisesti.
Koska käyttäytymistä voi toteuttaa vain nykyhetkessä, niin tämä laadullinen miten – valinta on läsnä kaiken aikaa elämässä, hetki hetkeltä. Tietoinen läsnäolo omassa elämässä puolestaan avaa silmät näkemään näitä tilaisuuksia juuri silloin, kun ne ilmaantuvat.


Konkreettiset tavoitteet ja teot - seuraava askel


Näiden kolmen kysymyksen  lisäksi kannattaa ottaa vielä yksi askel, joka on niistä kaikkein konkreettisin ja tarkin. Se voidaan luontevasti yhdistää seuraavan viikon (tai kuukauden) tulevien tekojen suunnitteluun: mitä konkreettisia tavoitteita haluat asettaa tällä elämänalueelle?

Vastaisit, että seuraavan viikon aikana käyn kolme kertaa pyöräilemässä lähimetsissä noin tunnin lenkinSinulta kannattaisi kysyä heti perään, kuinka todennäköisenä pidät 0 - 100 -asteikolla, että tavoite toteutuu? Jos vastaisit, että 60 %, niin tavoitetta pitäisi muokata vielä realistisemmaksi: "ainakin yhden kerran voin varmasti toteuttaa sen". 

Tämä on käyttäytymisen aktivoinnin kannalta erityisen tärkeä vaihe, jos haluaa lisätä aktiivisuutta sisäisesti palkitsevien tekemisten suuntaan. Siihen on omat vinkkinsä, jotka löytyvät  Kohti arvoistasi - kirjasta luvusta 8 ("Käyttäytymisen aktivointi auttaa liikkeelle").


Kestävän motivaation lähteet


Motivaation kannalta konkreettiset tavoitteet eivät ole riittäviä pysyvän palkitsevuuden tuojia, vaan ne on kyettävä kytkemään kestotavoitteisiin (sellaisiin, jotka eivät koskaan tule valmiiksi) ja tekemisen laadulliseen palkitsevuuten (miten toteutan).

Kun kykenee yhdistämään tietyn käyttäytymisen (pyöräilen metsäpolulla) omiin tärkeisiin ja itse valittuihin kestotavoitteisiin (liikkuminen luonnossa - hyvinvoinnin  vaaliminen) sekä toteuttamaan sitä läsnäolevasti ja rauhalliseen tahtiin (laadulliset tavoitteet), niin tämän tekemisen sisäinen palkitsevuus on paras mahdollinen. Palkitsevuus tulee siitä, että tiedän sen olevan tärkeää ja merkityksellistä, ja toteutan sitä läsnäolevasti (en aina).


Vielä yksi kysymys: 


Jos keneltä tahansa poistettaisiin vaikkapa kuukauden ajaksi mahdollisuus olla yhteydessä kaikkiin luonnollisiin, sisäisesti palkitseviin tekemisiin, niin mitä arvelet, että siitä seuraisi? Ei kannata ehkä kokeilla.

torstai 29. syyskuuta 2016

Koulutuskalenteri 2016 - 2017 kevät

Nyt on saatu kalenteriin tulevat koulutukset helmikuulle 2017 saakka. Mukana on kaksi uutuuskurssia:  


Joustava mieli III - suhdekehysmallista työkaluja kliiniseen työhön

  • Tämä uutuuskurssi tarjoaa kaikille asiakastyötä tekeville syventävää ymmärrystä terapeuttisen keskustelun mahdollisuuksista suhdekehysteoriaa soveltamalla. Suhdekehysteorian tuntemusta voi hyödyntää riiippumatta omasta viitekehyksestä, mutta erityisen sovelias se on hyväksymis- ja omistautumisterapiaa tai muita kognitiivisen suuntauksen otetta käyttäville.
  • Kurssi auttaa ymmärtämään, miten voimme kielellisyyden avulla muuttaa vaikutteiden herättämiä reaktioita ja miten terapeutti voi hyödyntää keskustelussa suhdekehysmallia parantamaan terapian vaikuttavuutta. 
  • Miten lisätä asiakkaan motivaatiota muutoksiin suhdekehysten avulla? 
  • Miten tehdä psykologista arviointia suhdekehyksiä soveltamalla?
  • Miten lisätä terapeuttiseen keskusteluun muutosta motivoivia suhdekehyksiä?
  • Miten opettaa joustavaa näkökulman vaihtoa asiakkaalle?


 Joustava mieli parisuhteessa 

  • Tämä uutuuskurssi tarjoaa työkaluja,  joilla autetaan pareja kehittämään suhdettaan ja lisäämään arvojen mukaista käyttäytymistä vaikeidenkin tunteiden läsnäollessa
  • Miten HOT – työskentelyä sovelletaan pariterapiassa?
  • Miten psykologisen joustavuuden mallia voidaan käyttää muutostyössä?
  • Nelikenttä – malli  parityöskentelyn tehostajana 
  • Kuinka integroidaan tunnekeskeisen pariterapian periaatteita HOT – ohjelmaan?
  • Miten arvotyöskentely edistää parien hyvinvointia?
  • Miten saada viiden tapaamisen avulla vaikuttavuutta parityöskentelyyn?



Koulutuskalenteri


Kurssin nimeä klikkaamalla pääsee kurssin lisätietoja-sivulle:


Joustava mieli III - suhdekehysmallista työkaluja     1 pv        Tampere  2.12. 2016




Joustava mieli ammattilaisille -kurssi                        3 pv         Tampere  18. - 20.1. 2017





Joustava mieli parisuhteessa                                    2 pv           Tampere  2. - 3.2. 2017




Joustava mieli II  -  syventävä valmennus ammattilaisille  2 pv          Helsinki 16. - 17.2. 2017





Kurssikalenteria päivitetään myöhemmin 

perjantai 12. elokuuta 2016

Miksi on niin vaikea olla onnellinen?

Tässä Onnellisuusansa - kirjan tekijän Russ Harrisin laatima videoklippi mielen evoluutiosta. Se vastaa otsikon kysymykseen selkeällä tavalla ( kesto noin 7 min.):



Tässä myös ote kirjasta Onnellisuusansa, jossa sama asia esitetään suomeksi, voit lukea ensin tämän, jos haluat paremmin ymmärtää videon sanomaa:


Miksi on niin vaikea olla onnellinen?

Jotta voisi vastata otsikon kysymykseen, on mentävä ajassa paljon taaksepäin. Moderni ihmismieli, jolla on hämmästyttävä kyky analysoida, suunnitella, luoda ja kommunikoida, on kehittynyt valtavasti niistä ajoista satojatuhansia vuosia sitten, jolloin lajimme Homo sapiens ilmaantui maapallolle. Mutta ihmisen mieli ei kehittynyt sitä tarkoitusta varten, että se tekisi meidät hyväntuulisiksi, että voisimme ilakoida ja laskea leikkiä tai kirjoittaa ”rakastan sinua”-tapaisia säkeitä. Mieli kehittyi auttamaan meitä pysymään hengissä vaaroja ja uhkia täynnä olevassa maailmassa. Kuvittele olevasi kaukainen esi-isämme metsästäjä-keräilijäkaudella. Mitkä olisivat tärkeimmät tarpeesi, jotta voit säilyä hengissä ja lisääntyä?
Niitä on neljä: ruoka, vesi, suoja ja seksi, mutta mikään niistä ei hyödytä sinua, jos et ole hengissä. Niinpä kaikkein ensisijaisinta primitiivisen esi-isän mielessä oli yrittää ennakoida kaikki mahdolliset vaarat ja uhat ja välttää niitä kaikin keinoin. Ihmisen mieli oli ennen kaikkea ”älä joudu saaliiksi” -kone, ja se osoittautui siinä erittäin hyödylliseksi. Mitä taitavammiksi vaarojen ja uhkien välttäjiksi esi- isämme kehittyivät, sitä pidempään he elivät ja sitä enemmän jälkeläisiä heille syntyi.

Uhkien ennakoijamieli


Sukupolvi toisensa jälkeen mieli jalostui yhä tehokkaammin ennakoimaan ja välttämään vaaroja. Ja nyt, pitkän evoluutiokehityksen tuloksena moderni mieli etsii yhä tehokkaammin mahdollisia ongelman aiheuttajia. Se arvioi ja puntaroi lähes kaikkea, mitä se kohtaa: Onko tämä hyvä vai huono? Turvallinen vai vaarallinen? Vahingollinen vai hyödyllinen? 

tiistai 2. elokuuta 2016

Psykologisen joustavuuden kehittäminen nelikentän avulla


Olen tehnyt kolme lyhyttä videoklippiä mallittamaan hyväksymis – ja omistautumisterapian taustalla olevaa psykologisen joustavuuden mallia. Malli esitellään myös kirjassani Kohti arvoistasi (2014), luvussa 10.

Näiden videoiden avulla voit tutustut visuaaliseen työkaluun, jonka avulla on mahdollista oppia lisäämään arvojen mukaista käyttäytymistä silloinkin, kun kohtaa epämiellyttäviä ajatuksia ja tunteita. Se on ollut lukuisille asiakkailleni hyödyksi, kun he ovat opetelleet psykologista joustavuutta.

Työkalun nimi on psykologisen joustavuuden nelikenttä, ja sen alkuperäinen kehittäjä on Kevin Polk kollegoineen (2009 - ). Nelikentän perustana on kyky erottaa toisistaan kaksi käyttäytymisen luokkaa: käyttäytyminen, joka palvelee sitä, mikä ja kuka on sinulle tärkeää (kohti – suunta) ja  käyttäytyminen, joka vie poispäin siitä, mitä et halua ajatella tai tuntea (välttelykäyttäytyminen).

Huomaa, milloin liikut kohti ja milloin pois - suuntaan


Psykologisen joustavuuden ydin on oppia tunnistamaan, milloin liikut kohti sitä, mikä tai kuka  on sinulle tärkeää. Et kuitenkaan liiku kaiken aikaa kohti sinulle tärkeitä asioita tai ihmisiä. On olemassa toinenkin käyttäytymisen suunta: voit liikkua poispäin epämiellyttävästä. Poispäin liikkumisen ymmärtämiseen tarvitaan ote jäniksen päivästä, ja ihmisen:

Video 1. Ote jäniksen ja ihmisen päivästä



Kohti tärkeää –suuntaan liikkuminen


Kohti – suuntaisen käyttäytymisen jäljille pääset, kun tiedät, mitä tekoja voit toteuttaa, kun liikut kohti itsellesi tärkeää. Teet päivittäin tällaisia tekoja. Mieti, mitä sellaista olet tehnyt viimeksi, joka yhdisti sinua johonkin tärkeään ihmiseen, ja miltä tuo tekeminen tuntui?


tiistai 31. toukokuuta 2016

Mitä taitoja ACT – työskentely opettaa?


Olen täydentänyt Kohti arvoistasi – kirjan materiaalia uudella itsearviointiharjoituksella: 17.1. Mitä olen oppinut työskentelystä kirjan kanssa
Siinä pyydetään arvioimaan asteikolla 1- 5  kaikkiaan 15 erilaista oppimisen kohdetta, kuten esimerkiksi:
" Olen oppinut näkemään ajatukset ajatuksina, eikä tosiasioina ja suhtautumaan niihin joustavasti (esim. tunnistamaan, että osa on hyödyllisiä, osa hyödyttömiä)”    1...2....3....4....5


Lomaketta voi käyttää myös laajemmin ACT- pohjaisen terapian tai valmennuksen oppimistulosten arvioimiseen, koska siinä käsitellään kaikkia kuutta perusprosessia: suhdetta ajatuksiin ja tunteisiin, läsnäoloa, arvoja ja omistautumista niihin, tarkkailijaminää sekä myötätuntoista suhtautumista. 

Lomaketta voi vapaasti käyttää, ja laittaa siitä palautetta. Se löytyy täältä:

Tarkoituksena on korostaa sitä, että kokemuksellisuus ja harjoitusten tekeminen mahdollistavat myös itsenäisen oppimisprosessin, joka lisää psykologista joustavuutta. Aiemmin esittelemäni vaikuttavuustutkimus vastaavanlaisesta itsehoitokirjasta osoittaa sen selvästi. Pelkkä uusi oivallus ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan harjoittelua - oikopolkua ei ole keksitty.

Jos käytät siis ACT menetelmiä tai itsehoitokirjana Kohti arvoistasi tai Joustava mieli - kirjoja, niin tulosta lomake, ja arvioi oppimistasi. Se kertoo samalla edistymisen lisäksi kehittämiskohteita.