sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Miten kohtaat ahdistuksen – kontrollikytkin päällä vai pois päältä?

Onnellisuusansan uusintapainosta odotellessa nostan yhden teeman siitä esiin. Se on Russ Harrisin kehittämä vertauskuva kamppailukytkimestä. Nostan sen siksi, että se kuvaa hyvin sitä, miten tunteet sinänsä ovat täysin luonnollisia, mutta se, miten reagoimme niihin, voi muodostua ongelmaksi.
Aluksi kannattaa katsoa Harrisin tekemä video aiheesta:



The Struggle Switch - By Dr. Russ Harris



Ote Onnellisuusansasta (Harris, 2012):


Mitä enemmän kamppailet tunteitasi vastaan, sitä enemmän harmia ne tuottavat sinulle. Miksi niin tapahtuu?

Kuvittele, että mielesi takaosassa olisi kytkin – kutsutaan sitä vaikkapa kamppailukytkimeksi. Kun se on kytketty päälle, se tarkoittaa, että kamppailemme jokaista fyysistä tai emotionaalista kipua vastaan, jota elämä meille tuottaa. Mitä tahansa epämiellyttävää koemmekin, yritämme päästä siitä eroon tai välttää edes kohtaamasta sitä.

Kamppailukytkin päällä


Oletetaan, että kohtaamme ahdistusta. Mikäli kamppailukytkin on päällä, tuota tunnetta ei hyväksytä lainkaan. Niinpä saatamme tulla vihaiseksi ahdistuksen vuoksi: ”Kuinka uskallat aiheuttaa minulle tällaisen olon!” Voimme tulla surulliseksi ahdistuksestamme: ”Ei kai taas! Tämä on surkeaa!” Tai sitten ahdistumme ahdistuksesta: ”Tämä on minulle vahingollista. Mitä ihmettä se tekee keholleni.”
Voimme myös tuntea syyllisyyttä ahdistuksesta: ”En saisi joutua pois tolaltani tällä tavalla! Minun pitäisi pystyä parempaan, taas kerran reagoin kuin pieni lapsi!” Voimme myös kohdata sekoituksen kaikista edellä mainituista samaan aikaan. Näitä kaikkia toissijaisia tunteita yhdistää se, että ne ovat epämiellyttäviä, hukkaavat energiaamme ja vähentävät elinvoimaisuuttamme. Sen lisäksi saatamme tulla vihaiseksi, ahdistuneeksi tai masentua niiden myötä. Huomaatko haitallisen kehäilmiön?

Kytkin Off - asennossa


Kuvittele nyt, mitä tapahtuu, jos kamppailukytkin onkin pois päältä. Siinä tapauksessa mikä tahansa tunne, joka ilmaantuu – riippumatta siitä, kuinka epämiellyttävä se on – saa tulla, emmekä kamppaile sitä vastaan. Niinpä jos alkaa tuntea ahdistusta, se ei ole ongelma. Toki se on epämiellyttävää, emmekä pidä siitä, mutta se ei ole mitään kauheaa. Kun kamppailukytkin ei ole päällä, ahdistustasomme saa nousta ja laskea vapaasti tilanteen mukaan. Joskus ahdistusta on paljon, joskus vähän, ja toisinaan ei lainkaan. Mutta mikä tärkeintä, me emme tuhlaa aikaa ja energiaa kamppailuun sitä vastaan.

Tunteen vahvistinlaite


Kamppailukytkin on kuin tunteen vahvistinlaite – kytke se päälle, ja pian alat kehittää kiukkua ahdistuksesta, ahdistusta kiukusta, masennusta masennuksesta, tai syyllisyyttä syyllisyydestä. Saatamme jopa tuntea silloin syyllisyyttä kiukusta ahdistustamme kohtaan – ja sitten masennuksen tunteita tästä syyllisyydestä!

Eikä se pääty tähän. Kun kamppailukytkin on kytketty päälle, olemme haluttomia hyväksymään näiden epämiellyttävien tunteiden läsnäoloa. Se tarkoittaa, että olemme ahdistuneita näistä tunteista, ja samaan aikaan teemme mitä tahansa, jotta pääsisimme eroon niistä tai voisimme välttää ne kokonaan. Joillekin ihmisille se tarkoittaa turvautumista lääkkeisiin tai alkoholiin, mikä puolestaan voi johtaa riippuvuuden syntymiseen, ihmissuhdevaikeuksiin ja suureen joukkoon muita hankalia oheisongelmia. Jotkut saattavat käyttää syömistä pakokeinona, joka voi ajan myötä johtaa ylipainoon tai syömishäiriöihin.

Ihmiset keksivät lukemattomia tapoja yrittäessään välttää epämiellyttäviä tunteita tai päästä niistä eroon: keinot vaihtelevat tupakoinnista seksiin ja shoppailusta internetin selailuun. Suurin osa näistä kontrollikeinoista ei aiheuta ongelmia, kunhan niiden käyttö pysyy kohtuudessa. Mutta mikä tahansa näistä voi muuttua ongelmalliseksi, jos sitä käyttää aina vain enemmän. Ne saattavat johtaa riippuvuuksiin, parisuhdevaikeuksiin, terveysongelmiin tai sitten vain varastavat aikaa kohtuuttomasti. 

Tiivistelmä


Kun kamppailukytkin on pois päältä:

  •       
 tunteemme saavat tulla ja mennä vapaasti
  •      
  emme tuhlaa aikaa ja energiaa kamppailemalla niitä vastaan tai välttele niitä

  •         emme kehitä edellä kuvattua likaista pahaa oloa.
Kun kamppailukytkin on päällä:

  • jumiudumme tunteisiin
  • käytämme valtavasti aikaa ja energiaa kamppailuun niitä vastaan
  • kehitämme runsaasti tuskallista ja turhaa likaista pahaa oloa. 

Kumpaan asentoon sinä asetat kontrollikytkimen, ja mitä seurauksia sillä on?


sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Joustava mieli -palvelut KKT-keskus Arvoon

Joustava mieli - terapia- työnohjaus- ja valmennuspalvelut siirtyy 13.10. uuteen Tampereelle avattavaan kognitiivisen käyttäytymisterapian osaamiskeskus Arvoon.

Sinne siirtyy Terveystalosta kaikki muut Joustava mieli -palvelut paitsi työterveyshuollon sopimusasiakkaiden käynnit lokakuun puolesta välistä alkaen.

Asiakkaille se tarkoittaa viihtyisiä vastaanottotiloja aivan Tampereen ydinkeskustassa, Kuninkaankatu 26 B, 3 krs. Lisätietoja KKT-keskus Arvosta sen nettisivuilta: www.kktkeskusarvo.fi

Ajanvaraussivulla lisätietoja aikojen varaamisesta ja yhteydenotosta.





sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Köydenveto PAHIKSEN kanssa

Tässä HOT - klassikko päivitettynä versiona (kevät 2023 - versio): Köydenveto Pahiksen kanssa.  Siinä kuvataan sitä, kuinka kontrolli- ja välttelykeinoista voi tulla kamppailu, jota ei voi voittaa - kuin loputon köydenveto.


Köydenveto pahiksen kanssa 2023 - versio






Tähän vertauskuvaan liittyy kaksi harjoitusta: Omat hallintakeinosi ja miten ne ovat toimineet  sekä toinen: Mitä kontrollista on seurannut.

On  myös toinen mahdollinen tapa reagoida epämiellyttävään sisäiseen kokemukseen, mutta se vaatii usein harjoittelua ja asteittaista etenemistä (altistusta):

Halukkuus kohdata se, mitä kohtaa


Kontrollin ja välttelyn vastakohtana on halukkuus kohdata omat sisäiset kokemukset sellaisena kuin ne ovat, ei sellaisena kuin mieli kertoo niiden olevan. Ote kirjasta Kohti arvoistasi kertoo tästä:

Halukkuus tarkoittaa sitä, että teet tilaa kaikille niille ajatuksille ja tunteille, joita kohtaat, kun liikut kohti sinulle tärkeää. Halukkuus rinnastuu hyväksyntään, mutta se ei ole kuitenkaan oivallus tai päätös että ”nyt hyväksyn jännittämisen..."

Halukkuus ei tarkoita sitä, että pitäisit kaikesta, mitä vastaasi tulee. Kukaan ei halua tuntea ahdistusta, syyllisyyttä, häpeää tai pelkoa. Halu pyrkiä niistä eroon mahdollisimman pian on luonnollista ja automaattista. Mutta entä jos vain niiden kohtaaminen mahdollistaa elinvoimaisen elämän?

Halukkuus on siitä ehdotonta, että se on joko sataprosenttista tai sitten nollassa. Siinä ei voi olla välimuotoja. Olet joko halukas kohtaamaan tunteesi ja ajatuksesi tai sitten et ole. Jos yksi prosentti sinusta haraa vastaan, se riittää. Tämä vastarinta voi kasvattaa haluttomuuden vähitellen suurimmilleen, ja kohta teet kaikkesi, että pääsisit eroon tunteestasi.


Halukkuus tarkoittaa sitä, että teet jonkin teon, jos se on arvojesi suuntainen, vaikka se tuntuu ahdistavalta. Pysyttelet vapaaehtoisesti epämiellyttävien tunteiden seurassa, siinä tilanteessa, jossa ne heräävät, etkä pakene tai välttele tilannetta. Lähdet ajamaan moottoritietä, vaikka pelkäät paniikkikohtausta, koska se on reitti hyvän ystäväsi luo. Valitset samalla sen, että altistat itsesi epämiellyttäville ajatuksille, tunteille, muistoille, kehon tuntemuksille ja pelottavalle tilanteelle.
Halukkuus tekoina on kuin hyppääminen; et voi hypätä ”vähän”, vaan se on joko–tai. 

Oletko koskaan hypännyt laiturilta tai ponnahduslaudalta veteen? Ehkä ensin epäröit hypätä. Sitten hyppäsit tai et hypännyt. Välimuotoja ei ole. Kun pyrit lisäämään halukkuuttasi kohdata ahdistusta, voit kuitenkin itse valita, kuinka korkealta tai matalalta hyppäät.

Halukkuus tarkoittaa epämukavuusalueelle menemistä – vapaaehtoisesti – ja halua ottaa vastaan kaikki se, mitä siitä seuraa. Jos et ole siihen halukas, mikään ei muutu. 

Lähde: Pietikäinen, A. Kohti arvoistasi (2014).

torstai 27. elokuuta 2015

Arvot ja tavoitteet on hyvä erottaa toisistaan

Päivitetty 28.8. 2015

Kohti arvoistasi – kirjan ensimmäinen osa käsittelee arvojen mukaista elämää, ja käyttäytymisen aktivointia – toisin sanoen omistautumista arvojen toteuttamiseen.

Russ Harris, Onnellisuusansa – kirjan tekijä puolestaan on tehnyt samasta aiheesta hienon animaation, jonka innoittamana laitan tähän aihetta käsittelevän otteen hänen  kirjastaan, ja sitä täydentää vielä ote  Kohti arvoistasi -kirjasta. Aluksi kuitenkin kannattaa katsoa tämä video:






Onnellisuusansan yksi loukku: Tavoitteiden koukussa


Russ Harrisin kirjasta Onnellisuusansa (Duodecim, 2011):
Riippumatta siitä, kuinka monta tavoitettasi saavutat, niin aina tulee jotakin uutta, mitä haluat saada. Tiedät, millaista se on. Saat uuden mahtavan työn, ja se on hyvin kiehtovaa, mutta kuinka kauan kestää, kunnes uutuuden viehätys siitä on kadonnut? Kuinka pian alatkaan kaivata jotakin muuta? Tai saat palkankorotuksen, ja sinusta on hienoa, kun sinulla on nyt enemmän rahaa, mutta kuinka pian se muuttuu itsestään selvyydeksi, ja alat toivoa lisää? Ehkä löydätkin elämäsi kumppanin, joka vastaa kaikkia unelmiasi. Rakastut intohimoisesti häneen, mutta kuinka kauan kestää, ennen kuin alat huomata, että unelmiesi täyttymys kuorsaa tai käyttää samoja sukkia kolme päivää peräkkäin?
Jos elät tavoitekeskeistä elämää, niin sillä ei ole väliä, mitä kaikkea sinulla on, se ei silti riitä. Näin ei käy arvokeskeisen elämän myötä, koska arvosi ovat aina läsnä ja mahdollisia toteuttaa, riippumatta olosuhteista, joissa olet. (Muistatko vielä Viktor Franklin, joka toteutti arvojaan, vaikka oli vankina natsien keskitysleirillä.)

Niinpä jos tunnet olosi kurjaksi, koska et ole vielä saavuttanut sinulle erityisen tärkeää tavoitetta, niin toimi näin. Etsi ensin tavoitteen takana olevat arvot, ja kysy sitten itseltäsi: minkä pienenpienen, arvojeni suuntaisen teon voin toteuttaa saman tien? Sen jälkeen vain toteutat tuon teon - ja ole tietoi- sesti läsnä, kun toteutat.




Kun tavoitteista tulee käyttäytymistä ohjaavia koukuttajia

Kohti arvoistasi  - kirjasta(2014):

On hyvin yleistä, että arvot ja tavoitteet sekoittuvat keskenään. Arvoja ei voi saavuttaa, vaan niitä eletään päivästä päivään, eivätkä ne koskaan tule valmiiksi. Tavoitteet puolestaan on mahdollisia saavuttaa, jolloin ne toteutuvat. Tosin eivät läheskään aina.


Arvoja  voi tunnistaa siitä, että niiden ilmaisu kertoo, miten käyttäytyä. Niinpä seuraavat kuvaukset eivät voi edustaa arvoja: ”arvostan rahaa”, ”arvostan hoikkaa vartaloa”, ”haluan, että minua kunnioitetaan  tai ”valmistuminen lääkäriksi on minulle arvo numero yksi”.  Esimerkit kuvaavat sitä, mitä odottaa, toivoo, haluaa saada tai tavoitella (tavoitteita). Etenekin uppoutuminen ulkoisiin ja sosiaalisesti arvostettuihin tavoitteisiin pitää sisällään riskin kadottaa yhteys omiin arvoihin ja samalla elinvoimaiseen, merkitykselliseen elämään.

Tässä erottelussa auttaa kompassi-vertauksen muistaminen: arvot ovat kuin ilmansuunta, jota ei voi koskaan saavuttaa, koska aina voi ottaa uuden askelen kohti länttä.

Kun saavuttaa tutkinnon, jota kovasti odotti, se ei tarkoita, että oppiminen ja itsensä kehittäminen olisi tullut valmiiksi. Jos ne ovat itselle tärkeitä arvoja, niin niiden toteuttaminen voi jatkua niin kauan kuin elää. Käyttäytymisessä ei ole  tärkeintä se, mitä tekee, vaan vähintään yhtä tärkeää on se, mitä tekeminen palvelee.

Arvot edustavat käyttäytymistä, joka on vapaasi valittua ja sisäisesti palkitsevaa.


Miten haluan liikkua?


Arvojen mukaista elämää voisi kuvata liikkeen avulla. Liikkumiseen liittyy kaksi tekijää: liikkumisen suunta ja se, miten liikut. Arvot kuvaavat sitä miten liikut, tavoitteesi sitä, mihin suuntaan haluat liikkua. Voit liikkua kohti länttä monella tavalla: voit pyöräillä, kävellä, ajaa autolla tai juosta. Voit olla parisuhteessa monella tavalla, samoin  ei ole vain yhtä oikeaa tapaa toteuttaa vanhemmuutta. 

Sen sijaan jos liikutkin kohti itää, niin tulet eri paikkaan kuin liikkumalla länteen. Voit haluta elämääsi seikkailua ja matkustelua, ja liikut eri suuntaan kuin ystäväsi, joka haluaa perheen ja vakiintumista. Liikuitpa mihin suuntaan tahansa, sinulla on hyvä olla mukana kompassi. Siitä voi aika ajoin tarkistaa, kulkeeko oikeaa suuntaan.


Arvot kertovat siitä, miten haluat olla suhteessa itseesi, muihin ihmisiin ja ympäristöön. Jos tunnistaa, millainen isä haluaa olla, niin tunnistaa arvojaan. Jos on selvillä se, miten haluaa toimia työpaikalla, tunnistaa arvojaan, tai jos tietää, miten halua kohdella itseä ja kehoaan, niin on yhtä lailla arvojensa jäljillä.

Koska arvoja voi toteuttaa vain nykyhetkessä, niin arvot ovat läsnä mahdollisuutena kaiken aikaa elämässä, hetki hetkeltä. Arvojen toteuttamisessa ei voi epäonnistua, koska joka hetki voi valita uudelleen, että toimii arvojensa mukaan. Voi olla kiinnostunut uusista asioista niin kauan kuin elää. Kiinnostus vain saa erilaisia muotoja riippuen iästä ja elämäntilanteesta.

Esimerkkejä arvoista edustavat rehellisyys, läsnäolo, aitous, oppiminen, pyrkimys olla rakastava ja välittävä, muiden auttaminen, hyväksyntä tai oikeudenmukaisuus.

Arvot siis löytyvät, kun kysyy itseltäsi miten – kysymyksen: miten haluat toimia suhteessa lapseesi, puolisoosi, itseesi, ystävään, kehoosi, ympäristöön tai työhösi. Arvot edustavat tekemisen laatua ja tavoitteet vastaavat kysymykseen mitä sisältöä haluat elämääsi.

Jos arvojen kirkastaminen kiinnostaa, voit aloittaa niiden selkiyttämisen vaikkapa tekemällä tämän arvokompassin


perjantai 12. kesäkuuta 2015

Myötätuntotuokio

Tässä uusin videoaudio, Myötätuntotuokio (4 min.). Se auttaa lisäämään myötätuntoa itseä kohtaan, silloin kun on vaikeaa ja kamppailee.
Harjoitus  pohjautuu Kristin Neffin malliin myötätunnon kolmesta osatekijästä: hyväksyvä havainnointi, jaettu inhimillisyys (ihmisyyteen kuuluu kärsimys) sekä lempeän ystävällinen itsen kohtelu (niin kuin parasta ystävää kohdellaan).
Harjoitus liittyy Kohti arvoistasi - kirjan lukuun 16. Myötätuntoinen mieli.

Kuuntele tätä useita kertoja päivässä, jos juuri nyt kamppailet ja kärsit.






keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Onnellisuusansan helmiä osa I

Onnellisuusansa - kirjasta (Harris, 2011) on painos loppunut, eikä siitä oteta uutta painosta. Siksi aion nostaa tästä tärkeästä kirjasta helmiä esiin tähän blogiin. Muokkaan niistä tiivistelmiä, asioita pähkinänkuoressa ja rakennan uusia harjoituksia kirjan pohjalta.
Tässä ensimmäinen niistä, nimeltään Nauti hetkistä.


Nauti Hetkistä



 Joka ikinen päivä tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia kohdata ympärillään asioita, joita voi arvostaa. Tietoisuustaitojen harjoitteleminen auttaa saamaan irti kaiken mahdollisen elämästä juuri nyt. Meidän ulottuvillamme on upeita asioita, mutta ikävä kyllä pidämme niitä helposti itsestään selvinä. Niinpä tässä tulee muutama vinkki siitä, miten voisit kokea tietoisemmin sen kaiken rikkauden, jota elämä tarjoaa:

  • Kun syöt, niin pidä sitä mahdollisuutena nauttia täysin ruuan  mausta. Anna ajatusten tulla ja mennä, ja keskity tuntemuksiin suussa. Suurimman osan ajasta, jolloin syömme tai juomme jotakin, tuskin edes huomaamme sitä. Jos syöminen on miellyttävää, niin miksi ei siis ottaisi siitä kaiken irti ja nauttisi kokemuksestaan? Sen sijaan, että hotkii ruokansa nopeasti, voi syödä hitaasti - oikeasti pureskella sitä rauhassa.
  • Seuraavan kerran kun sataa, kiinnitä huomiota sateen ääneen: sen rytmiin, sen sävyyn ja voimakkuuden nousuun ja laskuun. Huomaa myös sadepisaroiden mutkikas kulku ikkunalasissa. Kun sade hellittää, lähde kävelylle ja aisti ilman raikkaus ja huomaa, kuinka jalkakäytävät kimmeltävät ikään kuin ne olisi kiillotettu. Vielä parempi, jos voit pukea yllesi sadetakin ja napata sateenvarjon mukaasi ja lähteä kävelylle sateeseen. Jos teet niin, huomaa, miltä tuntuu kulkea kuivana ja lämpimänä hyvissä varusteissa keskellä  kylmää ja märkää kaatosadetta.
  • Kun aurinko paistaa seuraavan kerran, niin käytä hetki aikaa, ja nauti sen lämmöstä ja kirkkaudesta. Huomaa, kuinka kaikki kirkastuvat: talot, kukat, puut, taivas ja ihmiset. Mene kävelylle, kuuntele lintujen laulua, ja aisti, kuinka aurinko lämmittää ihoasi.
  • Kun halaat tai suutelet - tai kättelet - ole täysin läsnä siinä. Huomaa, miltä se tuntuu. Anna lämmön ja avoimuuden välittyä sinusta toiseen ihmiseen.
  • Kun seuraavan kerran tunnet itsesi onnelliseksi tai rauhalliseksi, tyytyväiseksi tai sinulla on muuten hyvä olo, niin käytä tilaisuutta hyväksesi ja aisti kunnolla, miltä se tuntuu. Huomaa, miltä se tuntuu kehossasi. Huomaa, miten hengität, puhut tai elehdit. Pane merkille, tunnetko mielihalua tehdä jotakin, tai mitä ajatuksia, muistoja, tuntemuksia ja mielikuvia tunnistat. Anna itsellesi aikaa nauttia kaikin siemauksin tästä tunteesta, ihmettele kykyäsi tuntea näin.
  • Katsele uusin silmin ihmisiä, joista välität, ikään kuin et olisi koskaan nähnyt heitä. Kokeile soveltaa tätä kumppaniisi tai puolisoosi, ystäviisi, perheenjäseniin, lapsiin, työkavereihin ja kollegoihin. Huomaa, kuinka he kävelevät, puhuvat, syövät ja juovat ja ilmehtivät kasvoillaan, kehollaan ja käsillään. Huomaa heidän ilmeensä. Pane merkille kasvojen viivat ja silmien väri. Huomaa se tapa, jolla he hymyilevät: miten suu liikkuu, kuinka silmät loistavat. Huomaa myös, miten he nauravat: ääni, joka siitä syntyy, kasvojen ilmeen muuttuminen ja olkapäiden liikkeet.
  • Seuraavan kerran kun näet eläimen, olkoonpa se sitten perheen lemmikki, kissa  seinän vieressä tai lintu puussa, niin käytä hetki aikaa ja katsele sitä kaikessa rauhassa. Katsele eläintä niin kuin olisit pieni lapsi, joka ei vielä tiedä edes eläimen rotua tai nimeä. Huomaa sen piirteet ja liike, sen värit ja ääriviivat ja koko keho.
  • Tutki kerran päivässä jotakin tuttua esinettä, jonka tavallisesti jätät huomaamatta itsestään selvyytenä. Sellainen voi olla vaikkapa lasillinen vettä, kynä, kirja, paita tai kengät, pölynimuri, kihlasormus, ikkunan karmit – tai ihan mikä tahansa esine. Katsele sitä niin kuin se olisi täysin vieras esine, joka on juuri pudonnut ufosta. Huomaa, mitä voit nähdä siinä ja miltä se tuntuu, kun sitä koskettaa (ja haistaa, kuulee ja maistaa, jos mahdollista). Käytä hetki aikaa, ja osoita kiitollisuutta sille, mitä roolia tuo esine elämässäsi esittää.
  • Hengitä kymmenen kertaa syvään ennen vuoteesta nousua ja kiinnitä huomiosi keuhkojen liikkeeseen hengityksen tahdissa. Tule tietoiseksi siitä ihmeestä, että olet elossa, ja että keuhkosi ovat toimittaneet sinulle happea koko yön ajan, vaikka olet ollut unessa.

Mitä enemmän  avaat silmäsi ja huomaat asioita, joita olet aiemmin pitänyt itsestään selvänä, ja mitä enemmän elät arvojesi mukaan ja arvostat sitä, mitä sinulla on, sitä  rikkaammaksi, täydemmäksi ja merkityksellisemmäksi elämäsi voi muuttua. 

Mindfulness – taidot auttavat sinua kehittämään avoimuutta, kiinnostusta ja ja vastanottokykyäsi ympärilläsi olevaa maailmaa kohtaan. Tällainen suhtautumistapa itsessään tekee elämästä palkitsevampaa. Huomaat enemmän mahdollisuuksia, kohtaat enemmän virikkeitä ja kiinnostavia asioita. Voit löytää uusia tyytyväisyyden aiheita.

(Lähde: Harris, R. 2011. Onnellisuusansa. Duodecim, suom. Arto Pietikäinen)

Harjoitus: Mitkä viisi asiaa sinä olet tällä viikolla kohdannut tietoisesti, nauttinut niistä ja antanut sen tuntua hyvältä?



sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Mitä tapahtuu, kun kontrolli ottaa ylivallan?

Tässä kirjassa Kohti arvoistasi (2014) esitetty vertauskuva siitä, mitä tapahtuu, kun välttely ja kontrolli ottavat ylivallan käyttäytymisessä.





Katsottuasi tämän videon, voit halutessasi tulostaa tästä harjoituslomakkeen 3.6. Mitä kontrollista on seurannut  ja pitää viikon ajan päiväkirjaa ohjeiden mukaan.  

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Tietoinen syvähengitys - videoversio

Tässä tietoinen syvähengitys - harjoitusvideo (julkaistu aiemmin mp3-muodossa).

Syvän, rauhallisen  hengityksen avulla voi ankkuroida itsensä nykyhetkeen, ja uteliaasti vain havainnoida, miltä se tuntuu kehossa, kun hengittää tietoisesti ja keskittyneesti. Harjoituksen kesto noin 15 minuuttia.


maanantai 13. huhtikuuta 2015

HOT ja psykologinen joustavuus


Tässä Hyväksymis- ja omistautumisterapian lyhyt esittelyvideo. Siinä käsitellään psykologista joustavuutta, tietoisen läsnäolon harjoittamisen roolia HOTissa sekä taitoja, joista muutoksentekijät hyötyvät:





Hyväksymis- ja omistautumisterapia edustaa kognitiivisen käyttäytymisterapian kolmannen aallon suuntausta, ja siitä tulee uutta vaikuttavuustutkimusta kaiken aikaa.
Tästä voit tulostaa halutessasi videolla esitettävän  psykologisen joustavuuden visuaalisen mallin pdf-muodossa.

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Matkustajat bussissa -vertaus

Tein uuden videon HOT - klassikosta Matkustajat bussissa. Voit katsoa videon tästä:





Harjoitus kuvaa suhdettamme ajatuksiin. Ne voivat muodostaa vaikutusvaltaisia esteitä, kun liikumme kohti tärkeää. Niiden vaikutusvalta perustuu siihen, että otamme ne kaikki vakavasti, tottelemme niitä ja niiden pelottelut tuntuvat tosilta - ja unohdamme, että ajatukset ovat ajatuksia. Oikeasti ajatus tulevasta ei ole yhtä kuin tuleva, ajatus itsestä ei ole yhtä kuin minä tai ajatus siitä, mitä pitää tehdä ei ole aina  yhtä kuin se, mitä kannattaa tehdä. Tämän erottelun tunnistaminen avaa mahdollisuuden vapautua ajatusten ylivallasta.

Videoon liityy oheisharjoituksia. Yksi niistä on harjoitus, jossa opetellaan tunnistamaan omia matkustajia. Se on nimeltään Nimeä omat matkustajasi. (Voit ladata sen tästä).

Meillä kaikilla on omat matkustajamme bussissa. Tätä on olla ihminen...  (jatkuu...)

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Kädet ajatuksina ja tunteina - harjoitus

Tein videoharjoituksen, jossa tutkitaan sitä, miten ajatukset ja tunteet voivat koukuttaa. Niihin uppoutuminen katkaisee yhteyden nykyhetkeen ja siihen, mikä on meille tärkeää. Harjoitus pohjautuu Russ Harrisin vertauskuvaan, ja kuvastaa HOT - työskentelyn yhtä keskeistä periaatetta: ajatusten eriyttämistä kokemuksellisen harjoituksen avulla:


tiistai 10. helmikuuta 2015

Uusi Hyväksy ja toimi - harjoitus julkaistu

Tein harjoituksen, jonka tarkoituksena on vahvistaa hyväksyntää omia ajatuksia ja tunteita kohtaan, samoin elämäntilannetta kohtaan, jossa juuri on. Lisäksi se kannustaa ottamaan arvojen mukaisia askelia, olipa tilanne sitten millainen tahansa.