tiistai 12. huhtikuuta 2011

Psykoterapialta voi odottaa vaikuttavuutta

Psykoterapian vaikuttavuudesta olisi tärkeää keskustella. Ihmiset sijoittavat terapiaan aikaa, rahaa, energiaa ja näkevät paljon vaivaa hakeutuessaan terapiaan. Olisi kohtuullista, että asiakas voi luottaa saavansa vaikuttavaa, tutkittua ja nykyisten Käypä hoito -suositusten mukaista terapiaa. Terapiakentän laajuuden vuoksi se ei ole aina itsestään selvää.
Nyt kun Kela ei enää asetu portinvartijaksi ja evää kuntoutusterapiaa, asia on entistä ajankohtaisempi, koska terepeuteista on huutava pula. Mikä tahansa terapia ei ole parempi kuin ei terapiaa lainkaan.

Kannattaa ottaa selvää terapiamuodon vaikuttavuudesta

Kuulee vieläkin sanottavan, että tärkeintä terapiassa on hyvä terapiasuhde ja se, että kemiat pelaavat. Tosiasiassa hyvä terapiasuhde on vasta lähtökohta. Se on välttämätön, mutta ei riittävä edellytys työskentelyn tuloksellisuudelle. Myös hoitomenetelmillä on merkitystä.

Kognitiivisen käyttäytymisterapian vaikuttavuudesta on paljon tutkimustuloksia. Valitettavasti niitä ei juuri julkaista suomen kielellä, vaan ne ovat kansainvälisiä tutkimuksia, joita julkaistaan alan arvostetuissa julkaisuissa yleensä englanniksi. Laitan tähän juttuun  muutaman linkin, josa voi tarkastella tutkimustuloksia. Tässä yksi sellainen. Siinä on verrattu kognitiivisen käyttäytymisterapian  vaikuttavuutta muihin terapiasuuntauksiin.


Käypä Hoito - suositukset opastavat vaikuttavista hoitomuodoista

Suomessa on julkaistu käypä hoito -suosituksia erilaisiin psyykkisiin ongelmiin, Hoitosuositukset tehdään terveydenhuollon päätöksenteon tueksi ja potilaan parhaaksi. Niissä suositellaan vain  näyttöön pohjaavaa, tutkittua ja vaikuttavaksi havaittua hoitomuotoa.

Kävin läpi seuraavat Käypä Hoito - suositukset: Alkoholiongelman hoito (2010), Depression hoito (2009), Traumaperäinen stressireaktio (2009), Lasten ja nuorten syömishäiriöt (2009), Unettomuuden hoito (2008) ja Epävakaan persoonallisuuden hoito. Kaikissa edellä mainituissa on yhtenä hoitosuosituksena kognitiivinen (käyttäytymistetarapia), koska sen toimivuudesta on vankkaa näyttöä.

HOT - terapia kelpuutettiin vaikuttavien hoitojen joukkoon 

Hyväksymis- ja omistautumisterapian vaikuttavuutta tutkitaan myös kaiken aikaa kiivaasti. Se kuuluu kognitiivisen käyttäytymisterapian kolmannen aallon uusimpiin suuntauksiin, ja sisältää joitakin radikaalisti uusia komponentteja.
Yhdysvalloissa se on hiljattain listattu suositeltavien näyttöön pohjaavien psykoterapiahoitojen listalle. Tuolle listalle ei ole helppo päästä. Vaikuttavuustutkimukset käyvät läpi tarkan tieteellisen seulan, ennen kuin niiden näyttöä pidetään luotettavana.
USA:n kansallisen näyttöön pohjaavien hoitomuotojen rekisterin tiedote aiheesta löytyy täältä. Siinä on esitelty neljä ongelma-aluetta, jossa HOT-terapian vaikuttavuus on kiistaton. Ne ovat pakko-oireinen häiriö, depressio, kuulo-  ja aistiharhojen hoito ja työstressin hoito.  


Myös ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa näyttö on jo hyvin vahvaa, samoin päihderiippuvuuksien hoidossa, tupakoinnin lopettamisen tuessa, kroonisen kivun ja työuupumuksen hoidossa. Linkki tutkimuksiin löytyy tästä.  Näyttöä tulee sitä myöten lisää, mitä enemmän tätä uutta hoitomuotoa ehditään  vain tutkia. Mielenkiintoista kyllä, myös Suomessa on jo tehty näitä vaikuttavuustutkimuksia professori Raimo Lappalaisen johdolla Jyväskylä yliopistossa. Tulokset on julkaistu englanninkielisessä arvostetussa julkaisussa, jonka tiedot löytyvät täältä.

Mistä vaikuttavuus muodostuu?

Lopuksi lyhyt yhteenveto vaikuttavuuden elementeistä, joita ovat ainakin seuraavat:
  • käytetään tutkittuja ja dokumentoituja hoitomuotoja
  • käytetään hoitomanuaaleja, eli hoito-ohjelma on mallitettu ja etenee tavoitteellisesti
  • tehdään yksilöllinen ongelma-analyysi, johon hoito pohjautuu
  • asetetaan hoidolle spesifit, asiakaskohtaiset tavoitteet, joita seurataan tiiviisti
  • hoito pohjautuu kokemukselliseen harjoitteluun, ei keskusteluun tai analyyseihin
  • terapiaistuntojen välissä asiakas tekee omatoimista kokemuksellista harjoittelua 
  • hoito on taitojen oppimista ja opettelua
  • terapia on enemmän valmennussuhde kuin asiantuntija - potilas- suhde
Näistä elementeistä koostuu kognitiivinen käyttäytymisterapia ja sen uusimmat suuntaukset kuten Hyväksymis- ja omistautumisterapia sekä Dialektinen käyttäytymisterapia. Myös Mindfulness - pohjaisesta masennuksen hoidosta ja stressinhoito - ohjelmista alkaa olla vakuuttavaa tutkimusnäyttöä, ja niiden suosio kasvaa lähivuosina merkittävästi. Hyvä katsausartikkeli  viime mainitusta löytyy Suomen Lääkärilehdestä otsikolla Onko tietoisuustaitojen harjoittelulla terveysvaikutuksia? (2008;63.)
Kannattaa  lukea se  täältä. Siinä hyvät perustelut aloittaa mindfulness - harjoittelu vaikka jo tänään.