Hyväksymis- ja omistautumisterapian vaikuttavuusvertailu

Silmiin osui tuore artikkeli, jossa verrattiin perinteisen kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT) ja hyväksymis- ja omistautumisterapian (ACT) vaikuttavuustutkimuksia keskenään. CBT on jo pitkään ollut vaikuttavuustutkimuksissa erittäin vaikuttavaa useisiin eri psykologisiin ongelmiin.
Artikkelissa ei aseteta  ACTia ja CBT:tä vastakkain, vaan halutaan tarkastella sitä, mitä eroa vaikuttavuuksissa on, vai onko sitä?
Kyseessä on meta-analyysi, jossa oli mukana 16 eri vaikuttavuustutkimusta, ja yhteensä 954 henkilöä. Koko artikkelin, joka julkaistiin International Journal of Psychology and Psychological theory (12:2; 2012) voi lukea täältä. Vaikuttavuutta arvioitiin ahdistuneisuus / masennusongelmien hoidossa (11 tutkimusta), riippuvuuksien hoidossa (2 tutkimusta), syöpäpotilaiden elämänlaadun kohentamisessa (2 tutkimusta) ja kroonisen kivun hoidossa (1 tutkimus)

Päätulokset olivat: 

• ACT oli jonkin verran vaikuttavampaa 11 vertailututkimuksessa, kahdessa saatiin samantasoinen vaikuttavuus, ja CBT oli jonkin verran vaikuttavampaa kahdessa vertailussa  
• ACT tuottaa paremmin välitöntä elämänlaadun kohentumista kuin CBT
• ACT-hoidoissa ahdistuneisuusoireet vähenivät yhtä paljon kuin perinteisessä CBT:ssä, ja masennusoireet mahdollisesti enemmän
• Hoitotuloksiin vaikuttavista eri osioista  pystyttiin ACT:in osalta erottamaan lisääntynyt ajatusten eriyttämistaito sekä välttämiskäyttäytymisen väheneminen. CBT:n osalta sen sijaan ei havaittu vaikuttavuutta oletetuissa asioissa: ei automaattisten haitallisten ajatusten määrän vähenemisessä eikä  haitallisten uskomusten muuttumisessa. Näin ollen myös CBT:ssä vaikuttavuus saattaa pohjautua välillisesti eriyttämisen taidon kehittymiseen

Tässä vertailtiin kahta samaan terapiaperheeseen kuuluvaa, tutkimusnäyttöön pohjaavaa vaikuttavaa terapiaa, joilla on yhteiset juuret. Silti niillä on muutama keskeinen ero:

1. ACT:in juuret ovat sovelletussa käyttäytymisanalyysissa, etenkin funktionaalisessa kontekstualismissa. Kaikki käyttäytyminen täytyy selittää yhteydessä ympäristömuuttujiin, koska muuten siihen ei voida vaikuttaa
2. ACT (kuten CBT) korostaa kielellistä käyttäytymistä ja kognitioita, mutta ACT lähtee siitä, että ajatukset ja uskomukset eivät ole suoraan syy-yhteydessä muuhun käyttäytymiseen
3. ACTin taustalla on suhdekehysteoria (RFT), jonka mukaan kielelliset suhteet opitaan ja ne voivat olla mielivaltaisia ja johdettuja. Ajatus voi näin olleen korvata suoran kokemuksen ja edustaa sitä
4. ACTissa psykopatologia ymmärretään psykologisen jäykkyyden seuraukseksi, etenkin ajatusten ottamisen vakavasti ja tosissaan, sekä välttämiskäyttäytymisen vaikutuksiin. Nämä ovat kaksi suurinta psykologisen kärsimyksen lähdettä.
5. ACT:issa terapiatyöskentely voidaan kiteyttää kahteen periaatteeseen: 
1. arvojen kirkastamiseen ja niiden  mukaisen käyttäytymisen lisäämiseen
2. ajatusten vaikutusvallan vähentämiseen (eriyttämiseen) jolloin arvojen toteuttaminen mahdollistuu, vaikka epämiellyttäviä ajatuksia ja tunteita ilmaantuukin.

On hienoa, että terapiahoitojen vaikuttavuutta arvioidaan jatkuvasti ja tuloksia julkaistaan arvostetuissa julkaisuissa. Se antaa takeita siitä, että voidaan valita asianmukaisia, tutkimukseen pohjautuvia hoitomuotoja. Sekä perinteinen CBT että moderni ACT ovat sitä.