Kirja esittelee Hyväksymis- ja omistautumisterapian soveltamista parisuhteen kehittämiseen.
JM2 uudistettu, 7. painos |
Tein kirjaan myös uuden esipuheen, jossa peilataan hieman sitä, mitä kolmessa vuodessa on tapahtunut.
Alla on uusi esipuhe kirjaan kokonaisuudessaan.
ESIPUHE 2014 – Millainen kumppani haluat kaikkein eniten olla?
Vuorovaikutustaitojen,
analysoinnin ja perhehistoriakarttojen käsittelyn sijasta kirjassa kysytään:
miten se kumppani haluaisi toimia vaikeiden tunteiden läsnäollessa, jollainen
kaikkein eniten haluaisit olla? Jatkokysymys heti perään kuuluu: ja mitä
taitoja tarvitaan, jotta se olisi mahdollista? Kirjassa lukija haastetaan
kirkastamaan omia arvojaan parisuhteessa ja kumppanina ja sitten tunnistamaan
esteet, jotka vaikeuttavat tällaista käyttäytymistä. Aluksi pyydetään myös
tunnistamaan suhdetta vahingoittava käyttäytyminen ja sitoutumaan sen vähentämiseen.
Kirja perustuu uuden
aallon mindfulness- pohjaiseen käyttäytymisterapiaan, hyväksymis- ja
omistautumisterapiaan (HOT), jota ei tuolloin – vain kolme vuotta sitten –
vielä kovin hyvin tunnettu Suomessa. HOT- työskentely auttaa tulemaan
tietoiseksi omista epämiellyttävistä tunteista ja ajatuksista ja erottamaan
toisistaan kokemuksen (mielen sisäisen ajatusvirran ja tunteet) ja niiden kokijan. Se helpottaa puolestaan tekemään
tietoisia valintoja, joissa näkyvät omat arvot.
HOT-menetelmien
käyttö on lisääntynyt kolmessa vuodessa tuntuvasti myös Suomessa niillä
saavutettujen hyvien tulosten vuoksi ja toisaalta siksi, että terapeutteja on
koulutettu yhä enemmän käyttämään niitä. Menetelmiä myös tutkitaan, etenkin
Jyväskylän yliopistossa (esim. Lappalainen ym., 2014).
Tutkimuksista näyttöä HOT - menetelmien käyttöön
Tutkimustuloksia maailmalta
tulee kaiken aikaa lisää. Edessäni on juuri julkaistu tutkimus, jossa on
sovellettu HOT- menetelmiä yhteen vaikeimmista parisuhdeongelmista: parisuhdeväkivaltaan
(Zarling ym., 2014). Tutkimus lähtee siitä, että tunteiden välttely (tässä
kirjassa luku 4) näyttelee toisen vahingoittamisessa suurta roolia, samoin vaikeudet
omien tunteiden hyväksynnässä (luvut 9 ja13). Ongelmat ihmissuhteissa voivat
kasvaa vakaviksi, jos ei kykene tunnistamaan tunteitaan ja ajatuksiaan saati
ilmaisemaan niitä sanallisesti. Tällöin ei pysty myöskään toimimaan niin kuin
se ihminen, jollainen haluaisi olla, kun voimakkaita tunteita ilmenee (luku
11). Myös muut tunnetaitojen ongelmat ennustavat tämän saman tutkimuksen mukaan
väkivaltaista käyttäytymistä (luku 13), kuten esimerkiksi empatiakyvyn puute.
Kyseinen tutkimus
toteutettiin 12 viikon ryhmäterapiana, jossa osallistujina oli parisuhdeväkivaltaan
syyllistyneitä henkilöitä. Ryhmän ohjelma noudatti tyypillisen HOT-ohjelman
runkoa, johon kuuluu arvojen kirkastaminen, tietoinen hyväksyvä läsnäolo,
tunnetaitojen harjoittelu, tunteiden hyväksyntä, ajatusten eriyttäminen,
käyttäytymismuutokset ja omistautuminen arvojen mukaisiin tekoihin.
Tulokset olivat
vakuuttavia (Zarling ym., 2014): HOT - ryhmässä heti kurssin jälkeen
väkivaltaisen käyttäytymisen esiintyvyys oli hieman alle puolet siitä, mitä se
oli ennen ryhmään osallistumista. Puolen vuoden seurannan jälkeen väkivaltainen
käyttäytyminen oli jopa 73 % ja henkinen väkivalta 60 % vähäisempää. Muutokseen
vaikutti eniten se, että tunteiden välttely oli vähentynyt ja tunnesäätelyn
taidot (tunteiden tunnistaminen ja hyväksyminen) olivat kehittyneet.
Halusin tuoda
esiin kyseisen tutkimuksen, koska se kuvastaa niin hyvin HOT-terapiaa: se tuo
toivoa sinne, missä sitä ei juuri ole tähän asti ollut. Tällaisia
tutkimustuloksia julkaistaan kaiken aikaa ympäri maailmaa. Olen entistä
vakuuttuneempi siitä, että tämä lähestymistapa voi auttaa monia pariskuntia
lisäämään suhteeseen omien arvojen mukaista käyttäytymistä ja vähentämään
suhteen kannalta haitallista käyttäytymistä.
Tietoinen hyväksyvä läsnäolo parisuhteessa
Myös mindfulness-
buumin voidaan sanoa rantautuneen kunnolla Suomeen näiden kolmen vuoden aikana.
Tietoista läsnäoloa voidaan käyttää moneen tarkoitukseen. Tässä kirjassa se
palvelee ennen kaikkea arvojen mukaisen käyttäytymisen mahdollistamista ja oman
kokemuksen suoraa kohtaamista.
Parisuhteessa me
kaikki voimme toimia aika ajoin täysin päinvastoin kuin se kumppani, jollainen
haluamme eniten olla. Sellaista on olla inhimillinen, virheitä tekevä ihminen.
Haluan painottaa tässä kirjassa arvopohjaista käyttäytymistä rakkaussuhteessa.
Se ei sulje pois sitä, että rakkaussuhteeseen kuuluvat kaikki inhimilliset
tunteet: romantiikka, intohimo, syvä kiintymys, vihan tunteet, pettymykset ja
turhautuminen. Tunteet vaihtelevat kaiken aikaa, arvot pysyvät. Rakkauden voi
määritellä tunnetilana, mutta yhtä lailla se voidaan ymmärtää rakastavana,
arvoja toteuttavana käyttäytymisenä.
Tarpeet ohjaavat
usein käyttäytymistä, samoin mielihyvän tunteiden metsästys. Molemmilla on
paikkansa, mutta jos suhteessa päätarkoituksena on saada omat tarpeet toteutettua,
voi päätyä toistuvien pettymysten kehään. Yksipuolinen onnen (tai rakkauden)
tunteiden etsiminen puolestaan voi johtaa ojasta allikkoon ja päinvastaiseen
lopputulokseen: onnettomaan elämään.
Kohti arvoistasi johdettua käyttäytymistä
Olen juuri saanut
valmiiksi kolmannen kirjani Kohti
arvoistasi (2014). Siinä korostuu aiempia (myös tätä käsillä olevaa kirjaa)
enemmän arvojen merkitys hyvän elämän lähteenä. Läheisyys on monelle keskeinen
arvo parisuhteessa. Sitä voi ilmentää lukuisilla eri tavoilla: fyysiset
läheisyyden ilmaisut, avoin ja rehellinen vuorovaikutus, yhdessä tekeminen ja
monet muut päivittäiset teot voivat edustaa läheisyyden vaalimista.
Näiden arvoista
johdettujen tekojen toteuttaminen on yhteydessä hyvinvointiin suhteessa – ja
mikä parasta: ne edustavat käyttäytymistä, joten niitä voi kontrolloida, toisin
kuin rakkauden tunnetta.
Yksi suunta,
jossa HOT- työskentely on kehittynyt viime aikoina, on joustava näkökulman vaihtaminen.
Siihen pohjautuu myös kyky empatiaan. Kyky tunnistaa toisen tunteita (myös
kärsimystä) mahdollistaa empaattisen ja myötätuntoisen reagoimisen. On tärkeää
oppia tunnistamaan, miten oma käyttäytyminen voi aiheuttaa toiselle kärsimystä
tai miten hyvän tekeminen on palkitsevaa kumppanille– mutta myös itselle. Parasta
on se, että toisen näkökulmaan asettumista voi opetella.
HOT tarjoaa hyviä
harjoitteita joustavaan näkökulman vaihtamiseen (luku 10). Miltä tämä sama asia
näyttää, kun katson sitä sinun näkökulmastasi? Parit voivat oppia näkemään
toisensa uudessa valossa. Puolison kylmä vetäytyminen ei olekaan ehkä välinpitämättömyyttä
vaan avuttomuutta, jossa hän pelkää tulevansa mitätöidyksi. Hyökkäävyys ei
olekaan pelkästään nalkuttamista vaan ilmaisee myös hätää suhteen tilasta ja
yksinjäämisestä. Tästä aiheesta löytyy paljon lisää harjoituksia myös kirjastani
Kohti arvoista (2014).
Kaiken kaikkiaan Joustava mieli parisuhteessa -kirjan
näkökulma, jota olen soveltanut työssäni parien kanssa, on osoittautunut
toimivaksi. Olen entistä vakuuttuneempi siitä, että tämä mindfulness- pohjainen
käyttäytymisterapian malli mahdollistaa vaikuttavia muutoksia myös
parisuhteessa.
Siksi toivon,
että tämä kirja päätyisi niiden ihmisten luettavaksi, jotka haluavat lisätä
psykologista joustavuuttaan ihmissuhteissa: kykyä toimia vaikeissakin
tilanteissa tietoisesti, avoimesti ja läsnäolevasti, ilman että juuttuu
epämiellyttäviin tunteisiin, ajatuksiin ja muistoihin.
Olen myös ylpeä
siitä, että tässä kohtaa kirja saa uuden, raikkaan olemuksen, ja vankka
ydinsisältö pysyy samana – uskon, että se ei vanhene edes vuosikymmenessä.
Orivedellä 15.11.2014
Arto Pietikäinen
Lähteet
Lappalainen P, Granlund A, Siltanen
S, ym. ACT Internet-based vs
face-to-face? A randomized controlled trial of two ways to deliver Acceptance
and Commitment Therapy for depressive symptoms: An 18-month follow-up. Behaviour
Research and Therapy 2014;61:43–54.
Pietikäinen A. Kohti arvoistasi – Suuntaa mielekkäisiin muutoksiin. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim,
2014.
Zarling A, Lawrence E, Marchman J. A randomized controlled trial of
acceptance and commitment therapy for aggressive behavior. Journal of Consulting and Clinical Psychology Online First
Publication, September 29, 2014.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti