sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Joustava mieli parisuhteessa -uudistettu painos

JM2 -  kirjasta  on ilmestynyt 7. ja samalla ulkoasultaan uudistettu painos.
Kirja esittelee Hyväksymis- ja omistautumisterapian soveltamista  parisuhteen kehittämiseen.
JM2 uudistettu, 7. painos


Tein kirjaan myös uuden esipuheen, jossa peilataan hieman sitä, mitä kolmessa vuodessa on tapahtunut.

Alla on uusi esipuhe kirjaan kokonaisuudessaan.


ESIPUHE 2014 – Millainen kumppani haluat kaikkein eniten olla?


 Nyt kun takana on tämän kirjan aktiivista käyttöä kolmen vuoden ajan, on mielenkiintoista palata ajassa taaksepäin ja eläytyä niihin tunnelmiin, joita koin kirjoittaessani sitä. Olin silloin tietoinen siitä, että kirja esittelee radikaalin ja jopa osittain päinvastaisen lähestymistavan parisuhteiden hoitamiseen verrattuna siihen, mihin meillä on totuttu. Siksi sen saama vastaanotto jännitti.
Vuorovaikutustaitojen, analysoinnin ja perhehistoriakarttojen käsittelyn sijasta kirjassa kysytään: miten se kumppani haluaisi toimia vaikeiden tunteiden läsnäollessa, jollainen kaikkein eniten haluaisit olla? Jatkokysymys heti perään kuuluu: ja mitä taitoja tarvitaan, jotta se olisi mahdollista? Kirjassa lukija haastetaan kirkastamaan omia arvojaan parisuhteessa ja kumppanina ja sitten tunnistamaan esteet, jotka vaikeuttavat tällaista käyttäytymistä. Aluksi pyydetään myös tunnistamaan suhdetta vahingoittava käyttäytyminen ja sitoutumaan sen vähentämiseen.


Kirja perustuu uuden aallon mindfulness- pohjaiseen käyttäytymisterapiaan, hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT), jota ei tuolloin – vain kolme vuotta sitten – vielä kovin hyvin tunnettu Suomessa. HOT- työskentely auttaa tulemaan tietoiseksi omista epämiellyttävistä tunteista ja ajatuksista ja erottamaan toisistaan kokemuksen (mielen sisäisen ajatusvirran ja tunteet)  ja niiden kokijan. Se helpottaa puolestaan tekemään tietoisia valintoja, joissa näkyvät omat arvot.
HOT-menetelmien käyttö on lisääntynyt kolmessa vuodessa tuntuvasti myös Suomessa niillä saavutettujen hyvien tulosten vuoksi ja toisaalta siksi, että terapeutteja on koulutettu yhä enemmän käyttämään niitä. Menetelmiä myös tutkitaan, etenkin Jyväskylän yliopistossa (esim. Lappalainen ym., 2014).

Tutkimuksista näyttöä HOT - menetelmien käyttöön


Tutkimustuloksia maailmalta tulee kaiken aikaa lisää. Edessäni on juuri julkaistu tutkimus, jossa on sovellettu HOT- menetelmiä yhteen vaikeimmista parisuhdeongelmista: parisuhdeväkivaltaan (Zarling ym., 2014). Tutkimus lähtee siitä, että tunteiden välttely (tässä kirjassa luku 4) näyttelee toisen vahingoittamisessa suurta roolia, samoin vaikeudet omien tunteiden hyväksynnässä (luvut 9 ja13). Ongelmat ihmissuhteissa voivat kasvaa vakaviksi, jos ei kykene tunnistamaan tunteitaan ja ajatuksiaan saati ilmaisemaan niitä sanallisesti. Tällöin ei pysty myöskään toimimaan niin kuin se ihminen, jollainen haluaisi olla, kun voimakkaita tunteita ilmenee (luku 11). Myös muut tunnetaitojen ongelmat ennustavat tämän saman tutkimuksen mukaan väkivaltaista käyttäytymistä (luku 13), kuten esimerkiksi empatiakyvyn puute.

Kyseinen tutkimus toteutettiin 12 viikon ryhmäterapiana, jossa osallistujina oli parisuhdeväkivaltaan syyllistyneitä henkilöitä. Ryhmän ohjelma noudatti tyypillisen HOT-ohjelman runkoa, johon kuuluu arvojen kirkastaminen, tietoinen hyväksyvä läsnäolo, tunnetaitojen harjoittelu, tunteiden hyväksyntä, ajatusten eriyttäminen, käyttäytymismuutokset ja omistautuminen arvojen mukaisiin tekoihin.

Tulokset olivat vakuuttavia (Zarling ym., 2014): HOT - ryhmässä heti kurssin jälkeen väkivaltaisen käyttäytymisen esiintyvyys oli hieman alle puolet siitä, mitä se oli ennen ryhmään osallistumista. Puolen vuoden seurannan jälkeen väkivaltainen käyttäytyminen oli jopa 73 % ja henkinen väkivalta 60 % vähäisempää. Muutokseen vaikutti eniten se, että tunteiden välttely oli vähentynyt ja tunnesäätelyn taidot (tunteiden tunnistaminen ja hyväksyminen) olivat kehittyneet.

Halusin tuoda esiin kyseisen tutkimuksen, koska se kuvastaa niin hyvin HOT-terapiaa: se tuo toivoa sinne, missä sitä ei juuri ole tähän asti ollut. Tällaisia tutkimustuloksia julkaistaan kaiken aikaa ympäri maailmaa. Olen entistä vakuuttuneempi siitä, että tämä lähestymistapa voi auttaa monia pariskuntia lisäämään suhteeseen omien arvojen mukaista käyttäytymistä ja vähentämään suhteen kannalta haitallista käyttäytymistä.

Tietoinen hyväksyvä läsnäolo parisuhteessa


Myös mindfulness- buumin voidaan sanoa rantautuneen kunnolla Suomeen näiden kolmen vuoden aikana. Tietoista läsnäoloa voidaan käyttää moneen tarkoitukseen. Tässä kirjassa se palvelee ennen kaikkea arvojen mukaisen käyttäytymisen mahdollistamista ja oman kokemuksen suoraa kohtaamista.
Parisuhteessa me kaikki voimme toimia aika ajoin täysin päinvastoin kuin se kumppani, jollainen haluamme eniten olla. Sellaista on olla inhimillinen, virheitä tekevä ihminen. Haluan painottaa tässä kirjassa arvopohjaista käyttäytymistä rakkaussuhteessa. Se ei sulje pois sitä, että rakkaussuhteeseen kuuluvat kaikki inhimilliset tunteet: romantiikka, intohimo, syvä kiintymys, vihan tunteet, pettymykset ja turhautuminen. Tunteet vaihtelevat kaiken aikaa, arvot pysyvät. Rakkauden voi määritellä tunnetilana, mutta yhtä lailla se voidaan ymmärtää rakastavana, arvoja toteuttavana käyttäytymisenä.
Tarpeet ohjaavat usein käyttäytymistä, samoin mielihyvän tunteiden metsästys. Molemmilla on paikkansa, mutta jos suhteessa päätarkoituksena on saada omat tarpeet toteutettua, voi päätyä toistuvien pettymysten kehään. Yksipuolinen onnen (tai rakkauden) tunteiden etsiminen puolestaan voi johtaa ojasta allikkoon ja päinvastaiseen lopputulokseen: onnettomaan elämään.

Kohti arvoistasi johdettua käyttäytymistä


Olen juuri saanut valmiiksi kolmannen kirjani Kohti arvoistasi (2014). Siinä korostuu aiempia (myös tätä käsillä olevaa kirjaa) enemmän arvojen merkitys hyvän elämän lähteenä. Läheisyys on monelle keskeinen arvo parisuhteessa. Sitä voi ilmentää lukuisilla eri tavoilla: fyysiset läheisyyden ilmaisut, avoin ja rehellinen vuorovaikutus, yhdessä tekeminen ja monet muut päivittäiset teot voivat edustaa läheisyyden vaalimista.
Näiden arvoista johdettujen tekojen toteuttaminen on yhteydessä hyvinvointiin suhteessa – ja mikä parasta: ne edustavat käyttäytymistä, joten niitä voi kontrolloida, toisin kuin rakkauden tunnetta.
Yksi suunta, jossa HOT- työskentely on kehittynyt viime aikoina, on joustava näkökulman vaihtaminen. Siihen pohjautuu myös kyky empatiaan. Kyky tunnistaa toisen tunteita (myös kärsimystä) mahdollistaa empaattisen ja myötätuntoisen reagoimisen. On tärkeää oppia tunnistamaan, miten oma käyttäytyminen voi aiheuttaa toiselle kärsimystä tai miten hyvän tekeminen on palkitsevaa kumppanille– mutta myös itselle. Parasta on se, että toisen näkökulmaan asettumista voi opetella.
HOT tarjoaa hyviä harjoitteita joustavaan näkökulman vaihtamiseen (luku 10). Miltä tämä sama asia näyttää, kun katson sitä sinun näkökulmastasi? Parit voivat oppia näkemään toisensa uudessa valossa. Puolison kylmä vetäytyminen ei olekaan ehkä välinpitämättömyyttä vaan avuttomuutta, jossa hän pelkää tulevansa mitätöidyksi. Hyökkäävyys ei olekaan pelkästään nalkuttamista vaan ilmaisee myös hätää suhteen tilasta ja yksinjäämisestä. Tästä aiheesta löytyy paljon lisää harjoituksia myös kirjastani Kohti arvoista (2014).

Kaiken kaikkiaan Joustava mieli parisuhteessa -kirjan näkökulma, jota olen soveltanut työssäni parien kanssa, on osoittautunut toimivaksi. Olen entistä vakuuttuneempi siitä, että tämä mindfulness- pohjainen käyttäytymisterapian malli mahdollistaa vaikuttavia muutoksia myös parisuhteessa.
Siksi toivon, että tämä kirja päätyisi niiden ihmisten luettavaksi, jotka haluavat lisätä psykologista joustavuuttaan ihmissuhteissa: kykyä toimia vaikeissakin tilanteissa tietoisesti, avoimesti ja läsnäolevasti, ilman että juuttuu epämiellyttäviin tunteisiin, ajatuksiin ja muistoihin.
Olen myös ylpeä siitä, että tässä kohtaa kirja saa uuden, raikkaan olemuksen, ja vankka ydinsisältö pysyy samana – uskon, että se ei vanhene edes vuosikymmenessä.


Orivedellä 15.11.2014


Arto Pietikäinen


Lähteet

Lappalainen P, Granlund A, Siltanen S, ym. ACT Internet-based vs face-to-face? A randomized controlled trial of two ways to deliver Acceptance and Commitment Therapy for depressive symptoms: An 18-month follow-up. Behaviour Research and Therapy 2014;61:43–54.
Pietikäinen A. Kohti arvoistasi – Suuntaa mielekkäisiin muutoksiin. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2014.
Zarling A, Lawrence E, Marchman J. A randomized controlled trial of acceptance and commitment therapy for aggressive behavior. Journal of Consulting and Clinical Psychology Online First Publication, September 29, 2014.












Ei kommentteja: