perjantai 9. joulukuuta 2016

Kuka ja mikä on sinulle tärkeää?

Arvotyöskentely on olennainen osa HOT - ohjelmaa. Se on käyttäytymismuutosten motivaation kannalta avainasemassa. Välillä se kuitenkin tuntuu vaikealta ja irralliselta. Mitä asialle voisi tehdä?

Olen yhä tietoisemmin pyrkinyt välttämään kolmea käsitettä asiakkaiden kanssa, ja arvot ovat yksi niistä. Kaksi muuta ovat hyväksyntä ja mindfulness. Kaikkiin niihin liittyy niin paljon erilaisia ja ristiriitaisia merkityksiä, että ne helposti hämmentävät ja johtavat harhaan. 

Olen myös havainnut, että kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että ohjaa keskustelua sisäisesti palkitsevaan käyttäytymiseen sen sijaan, että puhuttaisiin vain periaatteista ja tärkeistä elämänsisällöistä. Jos joku haluaa olla hyvä puoliso, niin seuraava kysymys kuuluu, miten sellainen hyvä puoliso käyttäytyy (tietyissä tilanteissa), jollainen haluat eniten olla? Millaisilla teoilla voit tehdä näkyväksi halusi käyttäytyä arvostavasti toista kohtaan?

Entä jos voisimme kiteyttää sisäisesti palkitsevan, motivoivan käyttäytymisen kolmen kysymyksen avulla: 
  1. Mitä elämänalueita pidät tärkeimpänä?
  2. Mitä sisältöjä näillä elämänalueilla asetat etusijalle?
  3. Miten haluat vaalia näitä tekemisiä? Entä miten se ihminen toimii (tietyissä tilanteissa) jollainen eniten haluat olla?
Katsotaan tästä esimerkki (kuva 1). Siinä on kuvitteellinen tilanne, jossa ensivaiheessa on tarkasteltu sitä, mitä neljää elämänaluetta asiakas haluaa tällä hetkellä asettaa etusijalle ja joihin hän haluaa erityisesti panostaa. Usein kannattaa vielä pyytää valitsemaan, millä näistä elämänalueista ensimmäisenä kaipaa muutosta, ja aloittaa siitä: 


Kuva 1. Kolme valintaa


Ensimmäinen valinta: mitkä elämänalueet ovat ensisijaisia ja tärkeimpiä?


Kuvan esimerkissä on valittu parisuhde, terveyden vaaliminen, työ ja vanhemmuus. Elämänalueita on lukuisia, ja niiden tärkeys saattaa vaihdella elämäntilanteen ja iän myötä useaan kertaan. Esimerkiksi Elämänkompassista löytyy kaikkiaan kymmenen eri elämänaluetta. 


Toinen valinta: mitä tekemistä haluan vaalia ja mikä tekeminen on ensisijaista?


Kysyttäessä, mikä on sinulle tärkeää ja palkitsevaa terveyden vaalimisen elämänalueella, saatat vastata, että liikkuminen luonnossa. Tämä käyttäytyminen edustaa sellaista palkitsevaa sisältöä elämässäsi, jota haluat toistuvasti ylläpitää. Sitä voi kutsua myös kestotavoitteeksi, jota kohti voi kulkea niin kauan kuin elää. Kestotavoitetta voisi verrata ilmansuuntaan, vaikka länteen, jota kohti voi aina ottaa uuden askelen, eikä silti koskaan saavu perille: voi liikkua luonnossa aina uudestaan ja uudestaan niin kauan kuin oma toimintakyky ja luonnossa liikkumisen palkitsevuus säilyy.


Kolmas valinta: miten haluan toteuttaa näitä tärkeitä tekemisiä?


Jos edellisessä osiossa tunnisti, että liikkuminen luonnossa on tärkeä ja palkitseva tapa toteuttaa hyvinvoinnin vaalimista, niin sitä voi toteuttaa lukemattomilla eri tavoilla.
Tämä kestotavoitteiden määrittely kaipaa sen vuoksi vielä yhden laadullisen jatkokysymyksen: miten haluaisit toteuttaa sitä? Vastaisit vaikkapa, että ”läsnäolevasti ja rauhallisesti”, jolloin tärkeintä sinulle ei ole nopea eteneminen tai maksimisuoritus vaan se, että samalla pystyt nauttimaan luonnosta ja sen yksityiskohdista. Se olisi sinulle palkitsevin tapa.

Tämä oman käyttäytymisen laadullinen valitseminen liittyy siihen, miten haluaa toimia suhteessa lapseensa, puolisoonsa, itseensä, ystävään, kehoonsa, ympäristöönsä tai työhönsä (tietyssä tilanteessa). Jos tunnistaa, millainen isä haluaa olla, niin on mahdollista toteuttaa sitä jokaisen sopivan tilaisuuden tullen:

         "jos toimisin niinkuin se isä, jollainen eniten haluan olla, 
niin  opastaisin lastani tänä iltana koulutehtävissä kannustavasti 
ja ystävällisesti. Usein kuitenkin väsyneenä pinna on tiukalla, 
ja tuleekin tiuskittua hänelle..."

Esimerkkejä tekemisen laadullisesta arvottamisesta edustavat sellaiset käyttäytymisen määritteet kuten rehellisesti, läsnäolevasti, aidosti, rakastavasti, sinnikkäästi, myötätuntoisesti tai vaikkapa pitkäjännitteisesti.
Koska käyttäytymistä voi toteuttaa vain nykyhetkessä, niin tämä laadullinen miten – valinta on läsnä kaiken aikaa elämässä, hetki hetkeltä. Tietoinen läsnäolo omassa elämässä puolestaan avaa silmät näkemään näitä tilaisuuksia juuri silloin, kun ne ilmaantuvat.


Konkreettiset tavoitteet ja teot - seuraava askel


Näiden kolmen kysymyksen  lisäksi kannattaa ottaa vielä yksi askel, joka on niistä kaikkein konkreettisin ja tarkin. Se voidaan luontevasti yhdistää seuraavan viikon (tai kuukauden) tulevien tekojen suunnitteluun: mitä konkreettisia tavoitteita haluat asettaa tällä elämänalueelle?

Vastaisit, että seuraavan viikon aikana käyn kolme kertaa pyöräilemässä lähimetsissä noin tunnin lenkinSinulta kannattaisi kysyä heti perään, kuinka todennäköisenä pidät 0 - 100 -asteikolla, että tavoite toteutuu? Jos vastaisit, että 60 %, niin tavoitetta pitäisi muokata vielä realistisemmaksi: "ainakin yhden kerran voin varmasti toteuttaa sen". 

Tämä on käyttäytymisen aktivoinnin kannalta erityisen tärkeä vaihe, jos haluaa lisätä aktiivisuutta sisäisesti palkitsevien tekemisten suuntaan. Siihen on omat vinkkinsä, jotka löytyvät  Kohti arvoistasi - kirjasta luvusta 8 ("Käyttäytymisen aktivointi auttaa liikkeelle").


Kestävän motivaation lähteet


Motivaation kannalta konkreettiset tavoitteet eivät ole riittäviä pysyvän palkitsevuuden tuojia, vaan ne on kyettävä kytkemään kestotavoitteisiin (sellaisiin, jotka eivät koskaan tule valmiiksi) ja tekemisen laadulliseen palkitsevuuten (miten toteutan).

Kun kykenee yhdistämään tietyn käyttäytymisen (pyöräilen metsäpolulla) omiin tärkeisiin ja itse valittuihin kestotavoitteisiin (liikkuminen luonnossa - hyvinvoinnin  vaaliminen) sekä toteuttamaan sitä läsnäolevasti ja rauhalliseen tahtiin (laadulliset tavoitteet), niin tämän tekemisen sisäinen palkitsevuus on paras mahdollinen. Palkitsevuus tulee siitä, että tiedän sen olevan tärkeää ja merkityksellistä, ja toteutan sitä läsnäolevasti (en aina).


Vielä yksi kysymys: 


Jos keneltä tahansa poistettaisiin vaikkapa kuukauden ajaksi mahdollisuus olla yhteydessä kaikkiin luonnollisiin, sisäisesti palkitseviin tekemisiin, niin mitä arvelet, että siitä seuraisi? Ei kannata ehkä kokeilla.

Ei kommentteja: